Aktivointipolitiikka – aktivointia vai passivointia?

Kuvassa Arto Mononen

Suomalaiset päättäjät ovat heikentäneet 1990-luvun laman jälkeen kansalaisten hyvinvointia ja sosiaaliturvaa aktivoinnin nimissä. Logiikan taustalla on taloustieteen uusklassisen koulukunnan ihmiskäsitys, jota kutsutaan nimellä Homo Economicus, taloudellinen ihminen. Sen mukaan ihminen toimii rationaalisesti, ajaa omaa etuaan ja pyrkii maksimoimaan oman taloudellisen hyötynsä.  Suomalainen sosiaalipolitiikka rakastaa sanaa aktivointi. Se kuulostaa dynaamiselta, edistykselliseltä ja jopa välittävältä. Aktivoidaan ihmiset … Lue lisää

Puhetta työttömyydestä (osa 2)

Median ja julkisen keskustelun luoma mielikuva työttömyydestä ja työttömistä Saadakseni selville, miten mediassa puhutaan työtä vailla olevista ihmisistä, selasin satunnaisesti iltapäivälehtien otsikoita ja kirjoituksia työttömyydestä ja työtä vaille olevaista ihmisistä Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kirjoituksissa ovat korostuneet esimerkiksi tilastollinen ”karuus” ja huoli tulevaisuudesta. Sekä Ilta-Sanomat että Iltalehti ovat raportoineet työttömyyslukujen kasvusta termein ”karu”, ”synkkä” ja ”pettymys”.  … Lue lisää

Puhetta työttömyydestä (osa 1)

Tässä kirjoituksessa pohdin, miten yhteiskunnassamme puhutaan pitkäaikaistyöttömistä ja miten heihin suhtaudutaan. Onko työttömistä puhuminen ihmisarvoa kunnioittavaa ja sivistynyttä? Entä kokevatko pitkään työttömänä olleet työssä olevien kanssa yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan? Pidetäänkö työttömiä Suomessa merkityksellisinä kansalaisina, jotka tulevat kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään? Onko vailla työtä olevilla muiden kanssa yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteisön ja yhteiskunnan asioihin ja … Lue lisää

Pelastaako talouspuhe järjestöt? 

Kuvassa Arto Mononen

Talouspuhe on vallannut yhä enemmän tilaa suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se kuuluu budjettiriihissä, hallitusohjelmissa – ja nykyisin myös kulttuurin, urheilun sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden omissa puheenvuoroissa. Yhä useammin julkista rahoitusta puolustetaan laskelmilla, jotka osoittavat toiminnan tuottavan taloudellista hyötyä: Euroja takaisin investoitua euroa kohti, säästöjä tulevissa sote-menoissa tai kasvua aluetalouteen. Taloudellinen hyöty on usein todellinen ja … Lue lisää

Osallisuutta etsimässä

Olen ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Karelialta. Päädyin suorittamaan ensimmäistä harjoittelua Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseen. Neljän viikon jakso on mennyt nopeasti, ja nyt on kiitoksien aika. Jo ensimmäisenä päivänä pääsin ohjaajien kanssa Velmujen kokoontumiseen Tuupovaaraan. Myöhemmin harjoittelu eteni muiden hankkeiden tutustumiseen ja eri yhdistysten toimintaan perehtymiseen. Muutama kohtaamispaikka tuli nyt tutuksi, ja monessa niistä olisi mukava käydä joskus omalla … Lue lisää

Mikä on leikkausten todellinen säästö?

Kuvassa harjoittelija Roosa Kristiansson

Viime vuosien 2024-2025 aikana on Suomen hallitusohjelman mukaisesti tehty useita päätöksiä, joilla on pienennetty sosiaaliturvaetuuksia ja tiukennettu niiden ehtoja. Sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset – asumistuen ja toimeentulotuen kiristykset, työttömyysturvan heikennykset ja etuuksien jäädytykset, eivät ole vain numeroita valtion budjetissa. Ne näkyvät ihmisten ruokapöydässä, lääkekaapissa ja perheiden arjen valinnoissa, sekä heijastuvat asunnottomuuden varjoissa ja työttömyyden tilastoissa. Työharjoitteluni … Lue lisää

Evästeistä

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan selailukokemuksen. Eväste on tietoa, joka tallentuu selaimeesi ja ilmoittaa mm. sen, milloin selaimesi palaa sivulle. Käytämme tietoa kävijämäärien tilastointiin ja seuraamme, mitkä sivut/aiheet sivustolla kävijöitä kiinnostaa.