21 584 neliökilometriä hyvinvointia ja elinvoimaa
Hyvinvointia voidaan tarkastella muun muassa asuinolojen, työllisyyden, toimeentulon, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden näkökulmasta. Elinvoimassa yritystoiminnan, koulutuksen, palveluiden ja liikenne- ja verkkoyhteyksien rinnalla tärkeitä asioita ovat aktiiviset asukkaat, harrastustoiminta, elävät kylät ja keskustat sekä alueen positiivinen mielikuva. Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE nosti esille yhdistystoimintaa Pohjois-Karjalassa ja sen merkitystä ja arvoa hyvinvoinnin ja elinvoiman lähteenä muun muassa JANEn…
Kuka pääsee digikelkkaan?
Hallitusohjelmassa linjattu palveluiden digitalisoiminen näyttää tällä hetkellä lisäävän eriarvoisuutta. Monien niin sanottujen erityisryhmien, kuten senioreiden, kehitysvammaisten, maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistyvien digiosallisuutta nakertavat pitkälti yhteneväiset ongelmat. Moniin viranomaispalveluihin kirjaudutaan pankkitunnuksilla, joita kaikilla ei ole, tai ei ole edes mahdollisuutta saada niitä. Nettiyhteyttä tai laitteita sen käyttöön ei ole kaikilla. Jos palveluun onnistuu kirjautumaan, se ei vielä tarkoita, että palvelua osaa käyttää….
Indikaattorit ihmisen asialla
Viime aikoina on ihmetelty sitä, että Suomi näyttäisi olevan kansainvälisen vertailun valossa maailman onnellisin maa. On kysytty, miten se voi olla mahdollista, kun arkitodellisuus näyttää pikemminkin masentavalta. Toisaalla on hehkutettu tulosta: pohjoismainen hyvinvointivaltio pystyy edelleen pitämään eläjänsä onnellisempana kuin muut hyvinvoinnin päättelyn mallit. Katsotaanpa, miten onnellisuutta kyseisessä, YK:n Gallupilla teettämässä OECD-maita vertailevassa ja paremmuusjärjestykseen asettavassa selvityksessä on mitattu. Millaisia indikaattoreita…
Sosiaaliturvan rajamailla – jokainen ei olekaan jokainen
Maahanmuuttajan pääsy sosiaaliturvan piiriin koostuu kolmesta eri päätöksestä: 1) oleskelulupa Maahanmuuttovirastolta, 2) kotikuntamerkintä Maistraatilta ja 3) päätös Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta Kelalta. Vasta kun maahanmuuttaja on saanut kaikki kolme, hänellä on normaali pääsy mm. terveydenhuoltoon. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä olemme kolme vuotta koordinoineet Joensuun Global Clinicin vapaaehtoistoimintaa paperittomien hyväksi. Varsinaisen lääketieteellisen työn tekevät lääkärit ja hoitajat omalla ammattitaidollaan. Suurin osa noin 40…
Yhdenvertaisuus – uhka vai mahdollisuus?
Laki määrää suomalaiset työnantajat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Yksi väline tähän on yhdistyksen, yrityksen tai organisaation tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tällaisen suunnitelman tarkoitus on paitsi edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, myös tehdä näkyväksi yhdenvertaisuuden esteitä. Työelämässä tasa-arvossa keskitytään palkkaan, yhdenvertaisuudessa muihin asioihin. Tasa-arvosuunnitelma on lakisääteinen, mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti yli 30 työntekijää. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä tilanne on toistaiseksi niin hyvä, että…
Potentiaalisesti onnelliset
Miten hyvinvointia vaalitaan? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on juuri nyt tapetilla maakuntauudistuksen myötä. Huolenaiheena on ollut, jääkö kuntien ennaltaehkäisevä työ puuhasteluksi maakuntarakenteiden varjoon. Kysymys on siksi äärimmäisen tärkeä. Olen nyt vuoden ajan kuullut kaiken maailman sote-muutosjohtajien puheita siitä, kuinka hyvinvointia edistävässä kunnassa lenkkipolut pidetään kunnossa, ja teatterikin löytyy. Onko tämä todella parasta, mihin pystymme? Ei riitä, että hyvinvointityö nähdään sellaisena…
Yhdistyksen aiemmat blogikirjoitukset löytyvät täältä: http://pksotu.blogspot.fi/