EU:n uutta rahoituskautta valmistellaan – miten turvataan alueellinen päätöksenteko ja osallisuus?
EU:n seuraavan rahoituskauden 2028–2034 valmistelu on käynnissä. Valtioneuvoston työryhmä esittää EU-rahoituksen hallinnon yksinkertaistamista, välittävien toimijoiden vähentämistä ja siirtymistä nykyistä vahvemmin tulosperusteiseen rahoitukseen. Hallinnon yksinkertaistaminen kuulostaa hyvältä. Kukapa meistä kaipaisi lisää hankebyrokratiaa. Mutta yksinkertaistamisen rinnalla kannattaa kysyä, kuinka kauas päätöksenteko voi siirtyä ennen kuin alueiden tuntemus…
Yhteistyötä asiakkaan ja potilaan tueksi
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja keskussairaalassa toimiva OLKA®-toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten hyvinvointialue, järjestöt ja vapaaehtoiset voivat yhdessä tukea asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. OLKA-toiminnan tarkoituksena on tarjota kiireettömiä kohtaamisia ja tukea sairauteen sopeutumisessa. Toiminnan tavoitteena on tuoda järjestöjen tarjoama tuki ja vertais- ja vapaaehtoistoiminta…
Hyvisten hommaa
Olen ollut lähes koko työurani töissä järjestökentällä. Tai ainakin hyvin lähellä sitä. Ensimmäinen oman alan työpaikkani yhteiskuntatieteilijänä oli Joensuun kaupungin nuorisotoimessa nuorten osallisuushankkeessa. Sieltä hyppäsin Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon tekemään Suomen ensimmäistä maakunnallista järjestöstrategiaa. Piipahdin muutaman vuoden Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksella, ja vuonna 2011 pääsin töihin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseen….
Yhdistystoiminnan voima näkyy ihmisten arjessa
Keväällä toteutettu Pohjois-Karjalan järjestökysely 2026 välittää vahvan viestin: yhdistykset ovat edelleen yksi maakunnan tärkeimmistä hyvinvoinnin rakentajista. Maakunnan yli 3700 yhdistystä tarjoaa ihmisille kohtaamisia, harrastuksia, vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa ja mahdollisuuksia osallistua. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten (245) arvioiden mukaan niiden toiminta tavoitti viime vuonna lähes 200 000 osallistujaa, ja…
Järjestökenttä tutuksi
”Humanistit eivät työllisty” on lause, jota kyseisen alan opiskelijat kuulevat turhankin useasti. Humanistisia aloja nimitetään usein huuhaa-aloiksi niiden generalististen lähtökohtien vuoksi. Itse sukupuolentutkimusta pääaineenani kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmassa opiskelevana tällaiset kommentit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Negatiivisia kommentteja sisäistää itsekin ja ne jäävät mietityttämään – onko humanististen tieteiden…
Mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella käytännössä?
Nyt kun kehysriihen päätöksistä on kulunut hetki ja julkisuudessa on nähty erilaisia listoja ja arvioita sote-järjestöistä, haluan avata konkreettisesti, mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella. Ilman STEA-avustusta yhdistyksemme toimintaa ei olisi mahdollista toteuttaa nykyisessä laajuudessa tai jopa ollenkaan. Viimeksi eilen (6.5.2026) oli kirjoitus myös maakuntalehti Karjalaisessa…
Aktivointipolitiikka – aktivointia vai passivointia?
Suomalaiset päättäjät ovat heikentäneet 1990-luvun laman jälkeen kansalaisten hyvinvointia ja sosiaaliturvaa aktivoinnin nimissä. Logiikan taustalla on taloustieteen uusklassisen koulukunnan ihmiskäsitys, jota kutsutaan nimellä Homo Economicus, taloudellinen ihminen. Sen mukaan ihminen toimii rationaalisesti, ajaa omaa etuaan ja pyrkii maksimoimaan oman taloudellisen hyötynsä. Suomalainen sosiaalipolitiikka rakastaa sanaa…
Puhetta työttömyydestä (osa 2)
Median ja julkisen keskustelun luoma mielikuva työttömyydestä ja työttömistä Saadakseni selville, miten mediassa puhutaan työtä vailla olevista ihmisistä, selasin satunnaisesti iltapäivälehtien otsikoita ja kirjoituksia työttömyydestä ja työtä vaille olevaista ihmisistä Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kirjoituksissa ovat korostuneet esimerkiksi tilastollinen ”karuus” ja huoli tulevaisuudesta. Sekä…
Yhdistyksen aiemmat blogikirjoitukset löytyvät täältä: http://pksotu.blogspot.fi/