blogi

Yhdistystoiminnan voima näkyy ihmisten arjessa

kirjoittaja
Kuvassa on kehittämispäällikkö Anne Pyykkönen

Keväällä toteutettu Pohjois-Karjalan järjestökysely 2026 välittää vahvan viestin: yhdistykset ovat edelleen yksi maakunnan tärkeimmistä hyvinvoinnin rakentajista. Maakunnan yli 3700 yhdistystä tarjoaa ihmisille kohtaamisia, harrastuksia, vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa ja mahdollisuuksia osallistua. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten (245) arvioiden mukaan niiden toiminta tavoitti viime vuonna lähes 200 000 osallistujaa, ja vapaaehtoisia oli mukana liki 9000. Luvut kertovat paljon siitä työstä, … Lue lisää

Järjestökenttä tutuksi

kirjoittaja

”Humanistit eivät työllisty” on lause, jota kyseisen alan opiskelijat kuulevat turhankin useasti. Humanistisia aloja nimitetään usein huuhaa-aloiksi niiden generalististen lähtökohtien vuoksi. Itse sukupuolentutkimusta pääaineenani kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmassa opiskelevana tällaiset kommentit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Negatiivisia kommentteja sisäistää itsekin ja ne jäävät mietityttämään ­– onko humanististen tieteiden kandidaattina ja pian valmistuvana filosofian maisterina mitään mahdollisuuksia päästä töihin, … Lue lisää

Mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella käytännössä?

kirjoittaja
Sanna Heinonen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry toiminnanjohtaja

Nyt kun kehysriihen päätöksistä on kulunut hetki ja julkisuudessa on nähty erilaisia listoja ja arvioita sote-järjestöistä, haluan avata konkreettisesti, mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella. Ilman STEA-avustusta yhdistyksemme toimintaa ei olisi mahdollista toteuttaa nykyisessä laajuudessa tai jopa ollenkaan. Viimeksi eilen (6.5.2026) oli kirjoitus myös maakuntalehti Karjalaisessa STEAn järjestöjen yhteisjärjestöt-kategoriasta, johon Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys luetaan mukaan. Kategoria ei … Lue lisää

Aktivointipolitiikka – aktivointia vai passivointia?

kirjoittaja
Kuvassa Arto Mononen

Suomalaiset päättäjät ovat heikentäneet 1990-luvun laman jälkeen kansalaisten hyvinvointia ja sosiaaliturvaa aktivoinnin nimissä. Logiikan taustalla on taloustieteen uusklassisen koulukunnan ihmiskäsitys, jota kutsutaan nimellä Homo Economicus, taloudellinen ihminen. Sen mukaan ihminen toimii rationaalisesti, ajaa omaa etuaan ja pyrkii maksimoimaan oman taloudellisen hyötynsä.  Suomalainen sosiaalipolitiikka rakastaa sanaa aktivointi. Se kuulostaa dynaamiselta, edistykselliseltä ja jopa välittävältä. Aktivoidaan ihmiset … Lue lisää

Puhetta työttömyydestä (osa 2)

kirjoittaja

Median ja julkisen keskustelun luoma mielikuva työttömyydestä ja työttömistä Saadakseni selville, miten mediassa puhutaan työtä vailla olevista ihmisistä, selasin satunnaisesti iltapäivälehtien otsikoita ja kirjoituksia työttömyydestä ja työtä vaille olevaista ihmisistä Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kirjoituksissa ovat korostuneet esimerkiksi tilastollinen ”karuus” ja huoli tulevaisuudesta. Sekä Ilta-Sanomat että Iltalehti ovat raportoineet työttömyyslukujen kasvusta termein ”karu”, ”synkkä” ja ”pettymys”.  … Lue lisää

Puhetta työttömyydestä (osa 1)

kirjoittaja

Tässä kirjoituksessa pohdin, miten yhteiskunnassamme puhutaan pitkäaikaistyöttömistä ja miten heihin suhtaudutaan. Onko työttömistä puhuminen ihmisarvoa kunnioittavaa ja sivistynyttä? Entä kokevatko pitkään työttömänä olleet työssä olevien kanssa yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan? Pidetäänkö työttömiä Suomessa merkityksellisinä kansalaisina, jotka tulevat kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään? Onko vailla työtä olevilla muiden kanssa yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteisön ja yhteiskunnan asioihin ja … Lue lisää

Powered by  GDPR Cookie Compliance
Evästeistä

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan selailukokemuksen. Eväste on tietoa, joka tallentuu selaimeesi ja ilmoittaa mm. sen, milloin selaimesi palaa sivulle. Käytämme tietoa kävijämäärien tilastointiin ja seuraamme, mitkä sivut/aiheet sivustolla kävijöitä kiinnostaa.