Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on päättänyt käynnistää valmistelun mahdollisten henkilöstövähennysten varalle. Taustalla ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksiin kohdistuvat merkittävät leikkaukset, avustuskriteerien muutokset sekä epävarmuus yhdistyksen rahoituksesta vuonna 2027. Näin suuriin muutoksiin tai esimerkiksi mahdollisista irtisanomisista syntyviin kustannuksiin ei ole voitu ennalta varautua.
Yhdistyksen on vastuullisena työnantajana arvioitava ennakolta, miten rahoituksen mahdollinen väheneminen tai päättyminen vaikuttaa toimintaan, tehtäväkokonaisuuksiin ja henkilöstötarpeeseen.
Vaikutukset eivät koske vain yhden yhdistyksen toimintaa tai henkilöstöä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tukee maakunnan järjestöjen toimintaedellytyksiä ja keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa. Yhdistys kokoaa myös tietoa järjestöjen toiminnasta sekä alueen ihmisten tarpeista päätöksenteon tueksi.
Usein yhdistysten resurssit riittävät niiden perustehtävän toteuttamiseen: ihmisten kohtaamiseen, vertaistukeen, osallisuuden vahvistamiseen ja matalan kynnyksen toimintaan. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen yhdistyksille tarjoama neuvonta, yhteistyön koordinointi, yhteinen viestintä ja tiedon kokoaminen tukevat kohtaavan toiminnan toteuttamista.
Vuonna 2025 yhdistys esimerkiksi neuvoi järjestöjä talous- ja hallintoasioissa 108 kertaa ja antoi digi- ja viestintätukea 18 yhdistykselle yhteensä 76 kertaa ja digineuvontaa asukkaille 710 kertaa. Järjestöille järjestettiin 14 koulutusta ja tilaisuutta. Rahoituksen merkittävä väheneminen uhkaa muun muassa näiden toimintojen loppumista.
Sote-järjestöjen rahoitusleikkauksia perustellaan julkisen talouden säästöillä. Poikkeuksellisen suuret leikkaukset voidaan kuitenkin nähdä osana laajempaa suunnanmuutosta, jossa valtion roolia kansalaisyhteiskunnan ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan rahoittajana ollaan kaventamassa.
Leikkausten säästövaikutus voi jäädä näennäiseksi, jos järjestöjen matalan kynnyksen tuen ja ennaltaehkäisevän työn heikentyminen siirtää kustannuksia hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palvelujen kannettavaksi. Samalla on arvioitava, mitä tapahtuu, jos vähennetään niitä rakenteita, joiden avulla järjestöt pystyvät toimimaan, ihmisiä tuetaan varhaisessa vaiheessa ja heidän kokemuksiaan välitetään päätöksentekoon.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sanna Heinonen, p. 045 137 3972