Kahden vuoden välein toteutettavassa Pohjois-Karjalan järjestökyselyssä kartoitetaan yhdistysten toiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kyselyn vastauksia hyödynnetään yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisessä ja yhdistysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämisessä kunnissa ja hyvinvointialueella.
Pohjois-Karjalan järjestökysely 2023
Pohjois-Karjalan järjestökysely toteutettiin viidettä kertaa 24.3—30.4.2023. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti Webropol-lomakkeella tai paperisella lomakkeella. Vastauksia saatiin yhteensä 184 yhdistyksestä, jotka edustavat kattavasti eri toimialoja ja kuntia.
Järjestökentän kehittämiskohteina Pohjois-Karjalassa nähtiin erityisesti yhteistyö ja tiedotus yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Tärkeänä järjestökentän kehittämiskeinona pidettiin verkostoitumista, esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia julkisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhdistyksissä kaivattiin ulkopuolista tukea, apua, neuvontaa ja koulutusta erilaisiin haasteisiin, kuten rahoitusten hakemiseen, tiedotukseen ja markkinointiin.
Järjestökentän kehittämiskohteeksi nostettiin myös kolmannen sektorin roolin tunnistaminen ja tunnustaminen yhteiskunnassa. Yhdistyksillä on kyselytulosten perusteella vahva hyvinvointia ja terveyttä edistävä rooli muun muassa harrastustoiminnan, virkistystoiminnan, tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä Pohjois-Karjalassa. Kyselyyn vastanneet yhdistykset tavoittavat vuoden aikana toiminnassaan yhteensä 175 000 ihmistä ja tekevät laajasti yhteistyötä julkisten toimijoiden kanssa. Yhdistyksistä 93 % teki yhteistyötä kuntien kanssa, puolet seurakuntien ja oppilaitosten kanssa sekä kolmasosa hyvinvointialueen kanssa. Kuntien ja hyvinvointialueen toivottiin paitsi hyödyntävän yhdistysten toimintaa ja osaamista, myös tarjoavan yhdistyksille resursseja toimintaan.
Yhdistysten riittämättömät resurssit olivat merkittävä ongelma järjestökentällä. Varsinkin sopivien ja edullisten toimitilojen löytäminen koettiin vaikeaksi. Yhdistyksistä 45 % toimi ilman vakituisia tiloja ja kokoontui esimerkiksi kunnan tiloissa, jäsenten kotona ja toisten yhdistysten tiloissa. Yhdistyksissä oli tarve keskeisellä paikalla sijaitseville yhdistysten yhteiskäyttötiloille, joissa voisi kokoustaa ja säilyttää yhdistyksen omaisuutta. Hyvänä mahdollisuutena yhteiskäyttötiloissa nähtiin myös kulujen ja resurssien jakaminen yhdistysten kesken sekä yhdistysten välisen yhteistyön ja tiedonkulun helpottuminen.
Tilojen löytämisen ohella huolta yhdistyksissä herätti rahoituksen riittävyys. Kunnan järjestöavustus oli jäsenmaksujen ja oman varainhankinnan lisäksi tärkeä rahoituslähde yhdistyksissä, ja avustusten toivottiin olevan suurempia. Harva yhdistys oli hakenut hyvinvointialueen järjestöavustusta, ja sen hakumahdollisuudesta sekä kriteereistä toivottiin parempaa tiedotusta.
Materiaalisten resurssien lisäksi vaikeuksia tuotti uusien ihmisten saaminen mukaan yhdistystoimintaan. Sekä yhdistysten jäsenmäärät että vapaaehtoisten määrät olivat keskimäärin pienentyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Sen sijaan palkattujen työntekijöiden määrä yhdistyksissä oli keskimäärin nousussa. Vain 14 % vastaajista arvioi, että yhdistyksen toiminnassa on mukana maahanmuuttajataustaisia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten rekrytointiin toivottiin konkreettista tukea ja apua ulkopuolelta.
Kyselyn toteutti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry.
Lisätietoja kyselystä: Anne Pyykkönen, anne.pyykkonen@pksotu.fi, p. 045 117 934
Pohjois-Karjalan järjestökysely 2021
Pohjois-Karjalan järjestökysely 2021 toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 18.1-12.2.2021. Tämänkertaisessa järjestökyselyssä kartoitettiin yhdistysten toiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kyselyn tuloksia hyödynnetään yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisessä, yhdistysten toimintaedellytysten kehittämisessä kunnissa ja maakunnassa sekä Pohjois-Karjalan yhdistysohjelman päivittämisessä. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan laajasti eri alojen yhdistyksiä Pohjois-Karjalassa. Vastauksia saatiin 229, joka on jonkun verran vähemmän kuin edellisessä järjestökyselyssä (n=251).
Järjestökentän keskeisinä kehittämiskohteina pidettiin yhteistyön lisäämistä yhdistysten välillä, uusien ihmisten saamista mukaan yhdistysten toimintaan, yhdistysten toiminnan kehittämistä digitaalisia haasteita ja tarpeita vastaavaksi sekä myös uusia toimijoita kiinnostavaksi. Kehittämiskohteena nähtiin myös yhdistystoiminnan rahoitus sekä yleinen arvostus.
Yhdistykset tarvitsevat myöt tukea toimintansa kehittämiseksi. Tuekseen yhdistykset toivoivat enemmän yhteistyötä yhdistysten välille ja parempaa yhteistyötä kuntien kanssa, tukea yhdistystoiminnan paremmalle markkinoinnille sekä yhdistysten digitaalisten valmiuksien kehittämiselle. Taloudellisia resursseja toivottiin enemmän sekä arvostusta yhdistysten työlle.
Koronapandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia yhdistysten toimintaan. Yhdistysten tapahtumien ja toiminnan määrä oli vähentynyt 90 % ja osallistumiset yhdistysten toimintaan 80 %. Samaan aikaan digiosaaminen oli kasvanut yli kolmanneksessa (38 %) ja uudet toiminnan muodot neljänneksessä (25 %) yhdistyksistä.
Kyselyn toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Raportin ja aineistot toteutti Olli Jolkkonen. Lisätietoja: Anne Pyykkönen, anne.pyykkonen@pksotu.fi, p. 045 117 9340
Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019
Pohjois-Karjalan järjestökyselyn 2019 erityisenä teemana oli yhdistysten rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, yksinäisyyden ehkäisijöinä ja arjen turvallisuuden parantajina. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 251 eri yhdistystä kaikista Pohjois-Karjalan kunnista.
Kyselyn mukaan yhdistysten toiminnalla on merkittävä rooli:
- pohjoiskarjalaisten yksinäisyyden torjujana
- yhteisöllisten tilojen rakentajana ja tapahtumien järjestäjänä
- harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäjänä
- kanavana vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin
Kehittämiskohteita löytyy esimerkiksi vuoropuhelusta kuntien kanssa ja uusien vapaaehtoisten saamisesta mukaan yhdistysten toimintaan.
Yhdistysten toiminta edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä monella tapaa. Järjestötoiminta nähtiin yhdistyksen toimialasta riippumatta sosiaalisena toimintana, jossa korostuvat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Yhdistykset ovat paikkoja, joissa voi tavata muita ihmisiä, virkistäytyä, saada vertaistukea sekä harrastaa eri asioita. Yhdistykset tarjoavat myös eri elämätilanteissa oleville ihmisille ohjausta ja neuvontaa sekä vahvistavat ihmisten osallisuutta sekä harjoittavat vaikuttamistoimintaa oman kohderyhmänsä asioissa.
Yhdistysten toiminnan nähtiin vähentävän ihmisten yksinäisyyttä saamalla ihmiset liikkeelle, kokoamalla ihmisiä yhteen erilaisen toiminnan pariin matalalla kynnyksellä, tarjoamalla paikan sosiaaliselle kanssakäymiselle ja ryhmän, johon kuulua sekä antamalla erilaista tukea ja apua ihmisten elämään.
Yhdistysten toiminnan nähtiin edistävän arjen turvallisuutta jakamalla tietoa koulutuksissa ja tilaisuuksissa, antamalla ohjausta ja neuvontaa, lisäämällä yhteisöllisyyttä elinympäristössä, tarjoamalla sosiaalista tukea sekä aktivoimalla ihmisiä ja kiinnittämällä heidät osaksi yhteiskuntaa.
Järjestökyselyssä kysyttiin myös muun muassa järjestöjen tavoittavuuteen, vapaaehtoisten määrään, toimintaedellytyksiin ja järjestöjen keskinäiseen sekä järjestöjen ja kuntien väliseen yhteistyöhön liittyviä asioita.
Lataa raportti tästä (pdf-tiedosto)
Järjestökyselyn diasarja (pdf-tiedosto)
Infograafi 1 Vastaajat
Infograafi 2 Ihmisten tavoittaminen
Infograafi 3 Palkatut työntekijät
Infograafi 4 Kulut, rahoitus ja toimitilat
Infograafi 5 Järjestöjen ja kuntien yhteistyö
Infograafi 6 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Pohjois-Karjalan järjestökyselyssä järjestöt kuvailivat omaa toimintaansa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, yksinäisyyden ehkäisijöinä ja arjen turvallisuuden parantajina. Alla olevaan kuvagalleriaan olemme poimineet suoria otteita maakunnan järjestöjen kuvauksista omasta toiminnastaan näissä teemoissa:
