Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa ja kuuluva maakunnallinen vaikuttaja, kehittäjä ja yhdistäjä, jolla on syvät juuret ja rohkea katse. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten äänen kuuluminen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuus ovat meille tärkeitä. (Strategia 2015-2020). Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan yhdistyksen toimintaan verkkosivuilla, some-kanavilla ja yhdistyksen tapahtumissa!
Haemme KAJO-keskukseen työnetsijää
Haemme KAJO-keskus -hankkeeseen TYÖNETSIJÄÄ ajalle 3.9.2018-31.12.2018 KAJO-keskus -hankkeessa tuetaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä tai pääsyä koulutukseen tuetaan yhdistyksiä työllistämisessä ja parannetaan yhdistystyöllistämisen vaikuttavuutta kehitetään työllistymisen tukemisen ja työllistämisen toimintamalleja yhteistyökumppanien kanssa koordinoidaan työllisyystoimijoiden verkostoja Työnetsijän päätehtävänä on työnetsintä yrityksistä työnhakija-asiakkaille. Työnetsijä työskentelee tavoitteellisesti työnhakija-asiakkaiden kanssa ohjaten heitä kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta. Työntetsijä toimii kehittämispäällikön työparina palkkatuki-…
80 vuotta Ihmisen asialla – yhdistyksen juhlaseminaari 3.10
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys täyttää tänä vuonna 80 vuotta! Juhlavuoden päätapahtuma on 3.10 klo 12-16 Joensuussa Kerubin salissa järjestettävä 80 vuotta Ihmisen asialla -juhlaseminaari. Juhlan pääpuhujina ovat pääjohtaja Elli Aaltonen Kelasta ja toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen Setlementtiliitosta. Mukana myös Stean johtaja Kristiina Hannula, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola THL:sta, Pohjois-Karjalan maakunuudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen, henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen Joensuun kaupungista ja professori Eeva…
21 584 neliökilometriä hyvinvointia ja elinvoimaa
Hyvinvointia voidaan tarkastella muun muassa asuinolojen, työllisyyden, toimeentulon, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden näkökulmasta. Elinvoimassa yritystoiminnan, koulutuksen, palveluiden ja liikenne- ja verkkoyhteyksien rinnalla tärkeitä asioita ovat aktiiviset asukkaat, harrastustoiminta, elävät kylät ja keskustat sekä alueen positiivinen mielikuva. Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE nosti esille yhdistystoimintaa Pohjois-Karjalassa ja sen merkitystä ja arvoa hyvinvoinnin ja elinvoiman lähteenä muun muassa JANEn…
Kuka pääsee digikelkkaan?
Hallitusohjelmassa linjattu palveluiden digitalisoiminen näyttää tällä hetkellä lisäävän eriarvoisuutta. Monien niin sanottujen erityisryhmien, kuten senioreiden, kehitysvammaisten, maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistyvien digiosallisuutta nakertavat pitkälti yhteneväiset ongelmat. Moniin viranomaispalveluihin kirjaudutaan pankkitunnuksilla, joita kaikilla ei ole, tai ei ole edes mahdollisuutta saada niitä. Nettiyhteyttä tai laitteita sen käyttöön ei ole kaikilla. Jos palveluun onnistuu kirjautumaan, se ei vielä tarkoita, että palvelua osaa käyttää….
Vastaa Pohjois-Karjalan osallisuuskyselyyn!
Miten sinä haluaisit osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja palveluihin? Mistä sinä saisit parhaiten tietoa maakunnan asioista ja palveluista? Mitkä asiat arjessasi tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä? Vastaa Pohjois-Karjalan osallisuuskyselyyn tästä. Kysely on auki 16.6.2018 asti. Paperin lomakkeen löydät lähimmästä kirjastostasi. Hyödynnämme kyselyn tuloksia Pohjois-Karjalan osallisuussuunnitelman laatimisessa.
Indikaattorit ihmisen asialla
Viime aikoina on ihmetelty sitä, että Suomi näyttäisi olevan kansainvälisen vertailun valossa maailman onnellisin maa. On kysytty, miten se voi olla mahdollista, kun arkitodellisuus näyttää pikemminkin masentavalta. Toisaalla on hehkutettu tulosta: pohjoismainen hyvinvointivaltio pystyy edelleen pitämään eläjänsä onnellisempana kuin muut hyvinvoinnin päättelyn mallit. Katsotaanpa, miten onnellisuutta kyseisessä, YK:n Gallupilla teettämässä OECD-maita vertailevassa ja paremmuusjärjestykseen asettavassa selvityksessä on mitattu. Millaisia indikaattoreita…
Sosiaaliturvan rajamailla – jokainen ei olekaan jokainen
Maahanmuuttajan pääsy sosiaaliturvan piiriin koostuu kolmesta eri päätöksestä: 1) oleskelulupa Maahanmuuttovirastolta, 2) kotikuntamerkintä Maistraatilta ja 3) päätös Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta Kelalta. Vasta kun maahanmuuttaja on saanut kaikki kolme, hänellä on normaali pääsy mm. terveydenhuoltoon. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä olemme kolme vuotta koordinoineet Joensuun Global Clinicin vapaaehtoistoimintaa paperittomien hyväksi. Varsinaisen lääketieteellisen työn tekevät lääkärit ja hoitajat omalla ammattitaidollaan. Suurin osa noin 40…
Ratkaisukeskeisyyden käytäntöjä
Ratkaisukeskeisyyden käytäntöjä -koulutussarjan tavoitteena on tarjota ratkaisukeskeisiä työkaluja työttömiä kohtaavien yhdistystoimijoiden käyttöön ihmisten työllistymisen tukemiseksi. Kaikki neljä koulutusta rakentuvat asiaan johdattavasta luento-osuudesta, menetelmäharjoitusosiosta sekä ohjatusta pienryhmätyöskentelystä. Voit osallistua joko koko koulutussarjaan tai yksittäisiin koulutuksiin. Koulutukset järjestetään klo 9-12:30 perjantaisin 23.3, 20.4 ja 18.5. sekä tiistaina 12.6. Koulutukset on suunnattu yhdistystoimijoille, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä tai työkokeilupaikkoja, työllistävät palkkatuella tai…
Yhdenvertaisuus – uhka vai mahdollisuus?
Laki määrää suomalaiset työnantajat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Yksi väline tähän on yhdistyksen, yrityksen tai organisaation tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tällaisen suunnitelman tarkoitus on paitsi edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, myös tehdä näkyväksi yhdenvertaisuuden esteitä. Työelämässä tasa-arvossa keskitytään palkkaan, yhdenvertaisuudessa muihin asioihin. Tasa-arvosuunnitelma on lakisääteinen, mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti yli 30 työntekijää. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä tilanne on toistaiseksi niin hyvä, että…
