Ihmisen asialla vuodesta 1938

Tervetuloa

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa ja kuuluva maakunnallinen vaikuttaja, kehittäjä ja yhdistäjä, jolla on syvät juuret ja rohkea katse. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten äänen kuuluminen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuus ovat meille tärkeitä. (Strategia 2015-2020). Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan yhdistyksen toimintaan verkkosivuilla, some-kanavilla ja yhdistyksen tapahtumissa!


Yhteistä ymmärrystä rakentamassa

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toimeksiantona teimme opinnäytetyön, jonka aiheena oli tutkia Siun soten reuna-alueiden mielenterveyskuntoutujien osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Opinnäytetyössä haastateltiin kahta kuntoutujien ryhmää, joissa oli yhteensä kymmenen henkilöä. Laadullisen opinnäytetyön toteutuksessa kuntoutujilta kerättiin kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista, osallisuudesta palveluihin sekä kehittämisideoita. Haastattelut toteutettiin Bikva-mallin mukaisesti, joka etenee avoimista asiakashaastatteluista työntekijä-, esimies- ja johtotasolle. Alkuperäisen mallin mukaan kaikista haastatteluista kootut palautteet…

80 vuotta Ihmisen asialla – yhdistyksen juhlaseminaari 3.10

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys täyttää tänä vuonna 80 vuotta! Juhlavuoden päätapahtuma on 3.10 klo 12-16 Joensuussa Kerubin salissa järjestettävä 80 vuotta Ihmisen asialla -juhlaseminaari.  Juhlan pääpuhujina ovat pääjohtaja Elli Aaltonen Kelasta ja toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen Setlementtiliitosta. Mukana myös  Stean johtaja Kristiina Hannula, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola THL:sta, Pohjois-Karjalan maakunuudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen, henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen Joensuun kaupungilta ja professori Eeva…

21 584 neliökilometriä hyvinvointia ja elinvoimaa

Hyvinvointia voidaan tarkastella muun muassa asuinolojen, työllisyyden, toimeentulon, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden näkökulmasta. Elinvoimassa yritystoiminnan, koulutuksen, palveluiden ja liikenne- ja verkkoyhteyksien rinnalla tärkeitä asioita ovat aktiiviset asukkaat, harrastustoiminta, elävät kylät ja keskustat sekä alueen positiivinen mielikuva. Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE nosti esille yhdistystoimintaa Pohjois-Karjalassa ja sen merkitystä ja arvoa hyvinvoinnin ja elinvoiman lähteenä muun muassa JANEn…

Kuka pääsee digikelkkaan?

Hallitusohjelmassa linjattu palveluiden digitalisoiminen näyttää tällä hetkellä lisäävän eriarvoisuutta. Monien niin sanottujen erityisryhmien, kuten senioreiden, kehitysvammaisten, maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistyvien digiosallisuutta nakertavat pitkälti yhteneväiset ongelmat. Moniin viranomaispalveluihin kirjaudutaan pankkitunnuksilla, joita kaikilla ei ole, tai ei ole edes mahdollisuutta saada niitä. Nettiyhteyttä tai laitteita sen käyttöön ei ole kaikilla. Jos palveluun onnistuu kirjautumaan, se ei vielä tarkoita, että palvelua osaa käyttää….

Indikaattorit ihmisen asialla

Viime aikoina on ihmetelty sitä, että Suomi näyttäisi olevan kansainvälisen vertailun valossa maailman onnellisin maa. On kysytty, miten se voi olla mahdollista, kun arkitodellisuus näyttää pikemminkin masentavalta. Toisaalla on hehkutettu tulosta: pohjoismainen hyvinvointivaltio pystyy edelleen pitämään eläjänsä onnellisempana kuin muut hyvinvoinnin päättelyn mallit. Katsotaanpa, miten onnellisuutta kyseisessä, YK:n Gallupilla teettämässä OECD-maita vertailevassa ja paremmuusjärjestykseen asettavassa selvityksessä on mitattu. Millaisia indikaattoreita…

Sosiaaliturvan rajamailla – jokainen ei olekaan jokainen

Maahanmuuttajan pääsy sosiaaliturvan piiriin koostuu kolmesta eri päätöksestä: 1) oleskelulupa Maahanmuuttovirastolta, 2) kotikuntamerkintä Maistraatilta ja 3) päätös Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta Kelalta. Vasta kun maahanmuuttaja on saanut kaikki kolme, hänellä on normaali pääsy mm. terveydenhuoltoon. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä olemme kolme vuotta koordinoineet Joensuun Global Clinicin vapaaehtoistoimintaa paperittomien hyväksi. Varsinaisen lääketieteellisen työn tekevät lääkärit ja hoitajat omalla ammattitaidollaan. Suurin osa noin 40…

Ratkaisukeskeisyyden käytäntöjä

Ratkaisukeskeisyyden käytäntöjä -koulutussarjan tavoitteena on tarjota ratkaisukeskeisiä työkaluja työttömiä kohtaavien yhdistystoimijoiden käyttöön ihmisten työllistymisen tukemiseksi. Kaikki neljä koulutusta rakentuvat asiaan johdattavasta luento-osuudesta, menetelmäharjoitusosiosta sekä ohjatusta pienryhmätyöskentelystä. Voit osallistua joko koko koulutussarjaan tai yksittäisiin koulutuksiin. Koulutukset järjestetään klo 9-12:30 perjantaisin 23.3, 20.4 ja 18.5. sekä tiistaina 12.6. Koulutukset on suunnattu yhdistystoimijoille, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä tai työkokeilupaikkoja, työllistävät palkkatuella tai…

Yhdenvertaisuus – uhka vai mahdollisuus?

Laki määrää suomalaiset työnantajat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Yksi väline tähän on yhdistyksen, yrityksen tai organisaation tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tällaisen suunnitelman tarkoitus on paitsi edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, myös tehdä näkyväksi yhdenvertaisuuden esteitä. Työelämässä tasa-arvossa keskitytään palkkaan, yhdenvertaisuudessa muihin asioihin. Tasa-arvosuunnitelma on lakisääteinen, mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti yli 30 työntekijää. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä tilanne on toistaiseksi niin hyvä, että…

Potentiaalisesti onnelliset

Miten hyvinvointia vaalitaan? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on juuri nyt tapetilla maakuntauudistuksen myötä. Huolenaiheena on ollut, jääkö kuntien ennaltaehkäisevä työ puuhasteluksi maakuntarakenteiden varjoon. Kysymys on siksi äärimmäisen tärkeä. Olen nyt vuoden ajan kuullut kaiken maailman sote-muutosjohtajien puheita siitä, kuinka hyvinvointia edistävässä kunnassa lenkkipolut pidetään kunnossa, ja teatterikin löytyy. Onko tämä todella parasta, mihin pystymme? Ei riitä, että hyvinvointityö nähdään sellaisena…