1925 Suomen köyhäinhoitovirkailijain Pohjois-Karjalan haaraosasto
– haaraosaston perustava kokous Joensuun kunnalliskodilla
– toiminnan katsotaan käynnistyneen
1930 Suomen huoltotyöntekijäin Pohjois-Karjalan haaraosasto
– haaraosaston nimi vaihdetaan
– taustalla halu saada mukaan köyhäinhoitoalan työntekijöiden lisäksi myös huoltoalan hallinnollisia johto- ja toimihenkilöitä
1938 Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistys ry
– yhdistys rekisteröidään itsenäiseksi paikalliseksi yhdistykseksi
– nimi vaihtuu Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistykseksi
1977 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
– yhdistyksen nimi vaihtuu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseksi
– yhdistys saa myös uudet säännöt
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n edeltäjä Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Haaraosasto perustettiin 1925. Kaksikymmentäluvulla kansalaisten aktiivisuus yleishyödylliseen järjestötoimintaan oli suurta, ja tässä samassa aallossa myös Pohjois-Karjalassa kunnostauduttiin. Yhdistyksen perustajat olivat köyhäinhoidon ammattilaisia, ja syy lähteä perustamaan omaa yhdistystä oli paitsi tarve auttaa, myös ammatillinen. Yhdistyksen virallisesti määriteltynä tarkoituksena oli henkilöiden kokoaminen yhteen, huoltomenetelmien kehittäminen ja alalla työskentelevien tieto- ja taitomäärien lisääminen.
Virallinen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen perustamisvuosi on 1938, jolloin yhdistys rekisteröitiin virallisesti itsenäisenä alueellisena Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistyksenä, joka oli osa valtakunnallista Suomen Huoltotyöntekijöiden liittoa (HTL).
Yhdistyksen alkuvuosina haasteita toiminnalle aiheuttivat paitsi myrskyisä historiallinen tilanne, myös pitkät välimatkat. Kuitenkin tahtoa pitää yhdistys aktiivisena löytyi. Sota-aikana yhdistyksen toiminta oli hiljaista, poikkeusoloissa ihmisten huomio oli ymmärrettävästi muualla. Yhdistys otti kuitenkin huollettavakseen kummilapsen, jota avustettiin eri tavoin siihen asti, että hän täytti 16-vuotta.
Vuonna 1956 yhdistyksen toiminnan tarkoituksen kirjoitetaan olevan huoltotyössä mukana olevien tukeminen. Lisäksi tarkoitus on laajentaa näiden työntekijöiden tietopiiriä. Toisaalta tarkoituksena on myös tehdä huoltotyötä tunnetuksi ja oikaista vääriä mielikuvia ja ennakkoluuloja. 1950-1970-luvut olivat Suomessa aktiivista hyvinvointijärjestelmän rakentamisen aikaa, jolloin vielä järjestöt hoitivat tai alkoivat hoitaa monia sellaisia tehtäviä sosiaalihuollossa, jotka myöhemmin siirrettiin valtion ja kuntien vastuulle.
1960-luvun alussa oli hiljaisia vuosia, vuosikymmenen loppua kohti toiminta vilkastui. Aktiivisuutta oli paljon erityisesti opintotoiminnan suhteen.
Sosiaaliturvayhdistysten pääjärjestö muuttui 1972 Sosiaaliturvan keskusliitoksi, koska liiton toiminnan katsottiin tapahtuvan enemmän sosiaaliturvan kuin sosiaalihuollon alueella. Tällä on vaikutusta myös Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:hyn, joka muutti nimensä virallisesti vuonna 1977.
Kahdeksankymmentäluvulla opintotoiminta oli tärkeässä roolissa yhdistyksessä. 1986 käynnistyi tutkimushanke ”Asiakkaan vaikutus ja osallistumismahdollisuudet sosiaali- ja työvoimahallinnossa”. Jostain syystä yhdistyksen jäsenmäärä silti laski huomattavasti. 1988 tilanne oli tiukka, harkittiin jopa yhdistyksen lakkauttamista. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan jäsenhankintaan panostettiin ja jäseniksi alettiin ottaa myös kuntia.
Yhdeksänkymmentäluvulla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja Sosiaaliturvan keskusliitto syvensivät yhteistyötään. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toiminta alkoi elpyä ja laajentua. HYVE-projekti 1994 aloitti yhä jatkuvan yhteistyöverkostojen ja –työmuotojen kehittämisen julkisen sektorin ja järjestöjen välille. Projektin kehittämistoiminnan alueita olivat erityisesti asuinalueiden kehittämishankkeet, yhteinen yhdistyskoulutus alueen järjestöille sekä järjestöjen sähköinen rekisteri JELLI. Projektin seurauksena kolmannen sektorin rooli hyvinvointipoliittisena toimijana Pohjois-Karjalassa vahvistui ja vakiintui.
Kansalaistalo avattiin Hyve-projektin avittamana Soroppi ry:n kanssa Joensuun keskustaan vuonna 1996. Sittemmin Kansalaistalo on toiminut toimintaympäristönä ja yhteistyökumppanina monille eri hankkeille ja toimintamuodoille.
2000-luvun vaihteessa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n asema paikallisena sosiaalipoliittisena toimijana vahvistui, ja kumppanuus Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa syveni. Yhdistyksen toiminnan tueksi tuli Keskusliiton aluetyöntekijän työntekijäresurssi. Keskusliiton aluetyön ja Sosiaaliturvayhdistyksen ympärille syntynyt työryhmä rakensi hyvinvointiosuuden maakunnan kehittämistyöryhmä Pokatiin. Hyvinvointistrategia ja hyvinvointiklusterityöskentely käynnistyi maakuntaliiton kanssa.
Järjestöjen edustajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on ollut Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kannatusyhdistyksen hallituksessa alusta alkaen.
Kaksituhattakymmenenluvulla toiminta on kasvanut voimakkaasti.
