Ajankohtaista I KUHINA | Koitto – Järjestötyöllistämisen tukipalvelut | Opinnollistaminen I Asiakasraati I Yhdistysten työllistymistä tukevan toiminnan kuvauksia I
Yhdessä työllisyyttä kohti -tilaisuudet Liperissä ja Kontiolahdella
Kuhina-hanke on mukana järjestämässä marraskuussa paikallisille yhdistystoimijoille kaksi Yhdessä työllisyyttä kohti -tilaisuutta, ensin Liperissä ja sitten Kontiolahdella (Huom! Kontiolahden muuttunut ajankohta).
Järjestäjäkumppaneina ovat kuntien työllisyyspalvelut sekä Liperissä lisäksi ELO – Elä ja Osallistu Pohjois-Karjalassa -hanke.
Tilaisuuksissa kerromme Pohjois-Karjalassa toteutetuista yhdistysten välisen yhteistyöllistämisen kokemuksista sekä yhteistyöllistämisen mahdollisuuksista. Tilaisuudet tarjoavat tietoa, millaisia tukia työllistämiseen on mahdollista saada.
Ilmoittaudu Liperin tilaisuuteen (torstai 20.11. klo 17–19):
https://forms.office.com/e/hbiZqErDnL (maanantaihin 17.11. mennessä)
Ilmoittaudu Kontiolahden tilaisuuteen (keskiviikko 3.12. klo 17–19):
https://forms.office.com/e/KawruFbefM (maanantaihin 1.12. mennessä)
Tilaisuudet järjestetään, jos mukaan ilmoittautuu osallistujia vähintään kolmesta paikallisesta yhdistyksestä. Lisätietoja antaa työllisyyskoordinaattori Hilkka Pirhonen, hilkka.pirhonen@pksotu.fi, puh. 050 467 0356.
Liperin tilaisuuden esite (pdf)
Kontiolahden tilaisuuden esite (pdf)
Palkkatuen loppuminen aiheuttanut kriisin Pohjois-Karjalan yhdistyskentässä
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on julkaissut tilannekuvan palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyksiin ja kuntiin. Selvitys osoittaa, että palkkatukimuutos heikentää työllistämisen mahdollisuuksia, kaventaa palvelutarjontaa ja lisää painetta kunnille ja hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevän työn vähetessä. Tilannekuva on ensimmäinen systemaattinen koonti palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyskenttään.
Palkkatuki on ollut maakunnan yhdistyksille keskeinen voimavara ja työllistämisen väline erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Vuoden 2025 alusta palkkatuen hallinnointi siirtyi kunnille, mutta valtionosuuksia leikattiin 37 miljoonalla eurolla. Pohjois-Karjalan työllisyysalue keskeytti uusien palkkatukihakemusten käsittelyn helmikuussa 2025 määrärahojen loputtua. Yhdistysten toimintaedellytyksiä heikentävät samanaikaisesti myös valtionavustusten leikkaukset.
Tilannekuvasta käy ilmi, että Pohjois-Karjalan yhdistyksissä alkoi vuonna 2024 yhteensä 257 palkkatukityösuhdetta, vuonna 2025 enää 87. Palkkatuen päättymisen vaikutukset tulevat näkymään asteittain vuodesta 2025 eteenpäin.
Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely, johon vastasi 82 yhdistystä. Kohderyhmänä oli 116 palkkatukea vuosina 2024–2025 hakenutta yhdistystä, ja kyselyn vastausprosentti oli 71 %.
”Pelkästään kyselyyn vastanneiden yhdistysten osalta maakunnassa menetetään tänä vuonna arviolta 249 työpaikkaa. Tämä kasvattaa entisestään Pohjois-Karjalan synkkää työttömyystilastoa”, kertoo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Heinonen.
Suuria lukuja selittää se, että yhdistyksistä 77 % joutuu supistamaan toimintojaan ja 18 % lopettaa toimintansa kokonaan. Tämän seurauksena maakunnan ennaltaehkäisevä toiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut vähenevät. Yhdistysten merkittävimmän valtiollisen rahoittajan, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), avustukset kohdistuvat nekin ennaltaehkäisevään työhön. Palkkatuen loppumisen ja valtionavustusten leikkausten kerrannaisvaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin – esimerkiksi ikäihmisiin, pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, tukea tarvitseviin perheisiin ja maahanmuuttajiin. Kunnille ja hyvinvointialueelle tämä merkitsee kasvavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannusten siirtymistä julkiselle sektorille.
”Tilannekuvassa korostuu tarve vahvistaa yhdistysten toimintaedellytyksiä, turvata haavoittuvien ryhmien palvelut ja pienten kuntien elinvoima sekä kehittää korvaavia työllistämisen tukimuotoja yhteistyössä yhdistysten kanssa”, Heinonen toteaa.
Tilannekuvan on laatinut Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys keväällä ja kesällä 2025 osana selvityshanketta, joka toteutettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämän AKKE-rahoituksen (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen) ja Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuella.
Palkkatukiselvityshankkeen tulosten esittelydiat
Lisätietoja:
Sanna Heinonen
toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
0451373972
sanna.heinonen@pksotu.fi
Selvityshanke palkkatuen loppumisen vaikutuksista kuntiin ja yhdistyksiin Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalassa on käynnistetty selvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa palkkatuen muutosten vaikutuksia yhdistysten ja säätiöiden työllistämistoimintaan, palveluihin ja paikallisyhteisöihin.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulleet muutokset palkkatuen ehtoihin ja valtionavustusten myöntämisperusteisiin ovat herättäneet huolta erityisesti kolmannella sektorilla. Monet yhdistykset ovat perinteisesti työllistäneet vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä palkkatuen avulla. Muutosten pelätään johtavan työllistämismahdollisuuksien kaventumiseen, toimintojen supistumiseen sekä osallisuuden ja palvelujen heikentymiseen.
– Tavoitteenamme on saada ajantasaista ja yhdistysten omaan kokemukseen perustuvaa tietoa siitä, miten palkkatuen keskeytykset tai hylkäykset ovat vaikuttaneet arjen toimintaan, sanoo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Heinonen.
Hanke toteuttaa touko–kesäkuun 2025 aikana kyselyn Pohjois-Karjalan yhdistyksille ja säätiöille. Kysely kohdistuu yhdistyksiin ja säätiöihin, jotka ovat vuosien 2024–2025 aikana hakeneet tai suunnitelleet hakevansa palkkatukea. Tiedot palkkatukea hakeneista yhdistyksistä on saatu työllisyysalueelta, ja tiedot palkkatukiprosessin käynnistäneistä yhdistyksistä on koottu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kautta.
Kyselyyn kerätään vastauksia 26.5–9.6. välisenä aikana. Kysely toimitetaan sähköpostitse kohderyhmään kuuluville yhdistyksille ja säätiöille. Kyselyn tukena tehdään puhelinhaastatteluja ja järjestetään alueellisia keskustelutilaisuuksia.
Selvitys tehdään touko-syyskuun 2025 aikana ja sen tulokset julkaistaan syksyllä 2025. Tuloksia hyödynnetään työllisyystoimien kehittämisessä sekä kunnallisella että maakunnallisella tasolla. Selvityshanke toteutetaan AKKE-rahoituksen (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahaston tuella.
Lisätiedot hankkeesta:
Sanna Heinonen, toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
p. 0451373972
sanna.heinonen@pksotu.fi
Järjestöille on saatava lisäresursseja pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseen
Pitkäaikaistyöttömyys on niin yksilön, perheiden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta merkittävä ongelma. Se tuottaa subjektiivista kärsimystä ja usein myös lieveilmiöitä ja on yhteiskunnan kannalta silkkaa tärkeän resurssin hukkaamista. On halpamaista, kuinka vähän valtio on tällä hetkellä osoittanut voimavaroja pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi.
Pohjois-Karjalassa pitkäaikaistyöttömien ja työpaikkojen välillä on entisestään levenevä kohtaannon kuilu. Osaaminen ja työtehtävien vaatimukset eivät kohtaa, asuinpaikat ja työpaikkojen sijainti eivät kohtaa, sosiaali- ja terveyskysymykset ja työelämän vaatimukset eivät kohtaa. Toki työpaikkojen vähäiseksi käynyt määrä työmarkkinoilla ja monien pitkäaikaistyöttömien vuosikausia jatkunut syrjäytymiseen johtanut kierre vähentävät nekin mahdollisuuksia kohtaamiseen.
Osaamista voidaan kohentaa erilaisin joustavin kouluttamisen ja oppimisen mahdollisuuksin. Myös työtehtävien muokkaamisesta esim. osatyökykyisille työntekijöille on työnantajilla onnistuneita kokemuksia. Pitkien välimatkojen haasteeseen joudutaan pureutumaan aktiivisemmin: Onko matkakorvauksille ja erilaisille kimppakyytiratkaisuille vielä tilaa, kun työvoimaa tullaan tarvitsemaan maakunnan alueelta elinkeinojen tehtäviin? Järjestöillä olisi osaamista muun muassa ihmisten yksilöllisen tuen ja työhön ja koulutukseen hakeutumisen ohjaamisessa.
Tälle yhä kasvavalle työmarkkinoiden väliinputoajaryhmälle on viime vuosikymmenet haettu ratkaisuja, joita voi kutsua välityömarkkinoiksi. Säätiöt ja yhdistykset ovat tarjonneet työhön valmennuksen ja kuntouttavan työtoiminnan lisäksi palkkatuetuilla työsuhteilla työttömyyden kierteessä oleville henkilöille toivon lisäksi aitoja polkuja työelämään ja koulutukseen.
Nyt palkkatukimäärärahan taso Pohjois-Karjalassa on pudonnut aiemmasta 7-9 miljoonasta eurosta noin 1,6 miljoonaan. Siitä johtuen tuen käyttöä on meillä jouduttu voimakkaasti rajaamaan ja kohdentamaan. Järjestöjen rooli työllistämisen kentässä kapenee murto-osaan aiemmasta. Myös työkokeilujen käyttömahdollisuuksia työllistymisen polulla on leikattu. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestävän hyvinvointialueen talous on sekin pakotettu valtavalle kulukuurille.
Kokonaisuutena tarkastellen välityömarkkina kuihdutetaan lähes kokonaan.
Julkinen talous kuristaa itseään: Pitkäaikaistyöttömien palveluihin ja työllisyysperusteisiin toimiin kohdennetut leikkaukset ja rajaukset osoittavat, että valtakunnan päättäjien suhdannepolitiikassa jalka ei nyt ole osunut lankulle – liekö edes piikkarit oikeissa jaloissa?
Tässä maakunnan työllistämispyrkimyksiä raastavassa näkymässä onkin aiheellista ja helppoa olla yhtä mieltä siitä, että maakunnan toimijoiden tulee nyt sitkeästi pyrkiä puhaltamaan yhteen hiileen. Kuten yllä luetellusta voi päätellä se on kuitenkin se sama hiili, johon valtakunnan päättäjät ovat viime aikoina huolella kusseet. Lujaa saamme siis hönkäillä, ennen kuin kipinä herää.
Historia on (aina 1970-luvun ja 1990-luvun talouden lamaantumisista alkaen) osoittanut, että talouden synkkien vaiheiden jälkeen on pitkäaikaistyöttömyys jäänyt Pohjois-Karjalassa joka kerta korkeammalle tasolle kuin mitä se oli aiemmin. Ennuste ei sen perusteella siis ole lohdullinen sekään pitkäaikaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömien suhteen.
Ehkäpä viime vuosina komeitakin voittoja saavuttanut maakuntamme edunvalvonta, järjestöjen tiivistynyt yhteistyö kaikkiin suuntiin, vireän elinkeinoelämämme innovatiivisuus ja tiiviskatseinen tulevaisuuteen suuntautuminen sekä uusia uria avaava Pohjois-Karjalan työllisyysalue vihdoin auttavat karistamaan myös tuon piikikkään peikon selästämme.
Nyt olisi kuitenkin tarpeen tajuta, että työttömät ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt muodostavat merkittävän työvoimareservin koko maakunnan elinkeinoelämälle. Tuon reservin osaamistason, työkyvyn ja itseluottamuksen tason ylläpitäminen olisivat nyt ensiarvoisen tärkeitä ja niihin tulisi riittää sekä resurssia, tavoitteellisuutta, että tekemistä. Pohjois-Karjalan järjestökenttä on tähän ponnistukseen ja yhteistyöhön valmiina. Tarjolla on monialaista osaamista, verkostoja, tekemistä, tarkoitusta sekä välittämistä yksilön, perheiden ja yhteiskunnan tarpeista.
Arto Mononen
kirjoittaja on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja