Keväällä toteutettu Pohjois-Karjalan järjestökysely 2026 välittää vahvan viestin: yhdistykset ovat edelleen yksi maakunnan tärkeimmistä hyvinvoinnin rakentajista. Maakunnan yli 3700 yhdistystä tarjoaa ihmisille kohtaamisia, harrastuksia, vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa ja mahdollisuuksia osallistua.
Kyselyyn vastanneiden yhdistysten (245) arvioiden mukaan niiden toiminta tavoitti viime vuonna lähes 200 000 osallistujaa, ja vapaaehtoisia oli mukana liki 9000. Luvut kertovat paljon siitä työstä, jota yhdistyksissä tehdään usein pienillä resursseilla ja suurella sydämellä.
Kyselyssä nousee kuitenkin esiin yhdistysten huoli tulevaisuudesta. Jäsenmäärä on pienentynyt yli kolmanneksella vastaajista, vapaaehtoisten löytyminen on vaikeutunut ja aktiivitoimijoiden ikääntyminen haastaa monen yhdistyksen toimintaa. Myös rahoituksen epävarmuus, avustusleikkaukset ja yhdistyksille maksettavan palkkatuen muutokset näkyvät toiminnan supistumisena.
Ikääntyvän väestön maakunnassa yhdistystoiminta on vaarassa kuihtua ja yhdistyksiä lakkautetaan. Kun esimerkiksi kyläyhdistyksen toiminta päättyy, ei katoa vain yksi yhdistys. Samalla voi kadota kylätalo, yhteiset lounaat, harrastusmahdollisuudet, kansalaisopiston kurssit, tapahtumat, kokoontumispaikka muille yhdistyksille ja asukkaiden yhteinen olohuone. Kunnalta häviää tärkeä kumppani, jonka työ on tukenut alueen asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja arjen turvaverkkoja.
Yhdistyskenttä ei ole kuitenkaan kokonaan lamaantunut. Moni yhdistys kertoo onnistuneensa kasvattamaan jäsen- ja vapaaehtoismääriään kehittämällä toimintaansa houkuttelevaksi ja osallistujien tarpeita vastaavaksi, viestimällä aktiivisesti ja avoimesti, ja tekemällä yhteistyötä muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa.
Kyselyn vastauksissa yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan motivoivina tekijöinä korostuvat yhteisöllisyyden ja mielekkään tekemisen tarve. Kehittyvissä yhdistyksissä löytyi optimismia ja halua löytää uusia ratkaisuja muuttuvassa toimintaympäristössä. Jäsenten, vapaaehtoisten ja osallistujien osallisuus toiminnan suunnittelussa on avainasemassa.
Toimintansa turvaamiseksi yhdistykset toivovat ennen kaikkea ennakoitavaa rahoitusta, toimivaa yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa sekä sitä, että niiden asiantuntemus tunnistetaan nykyistä paremmin. Yhdistyksillä on ainutlaatuinen kosketus ihmisten arkeen. Siksi niiden kokemustieto kannattaa ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa.
Yhdistystoiminnan merkitys ei ole vähenemässä, pikemminkin päinvastoin. Kun julkiset resurssit kiristyvät, palveluverkko harvenee ja ihmisten tuen tarve kasvaa, kasvaa myös yhdistyskentän rooli yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentajina.
Olennaista tässä kiristyvän talouden ajassa onkin keskustella siitä, miten yhdistysten toimintaedellytykset turvataan tulevaisuudessa. Yhdistystoiminnan tukeminen ei ole menoerä, vaan investointi koko maakunnan asukkaiden hyvinvointiin.
Anne Pyykkönen
kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä