Järjestökenttä tutuksi

”Humanistit eivät työllisty” on lause, jota kyseisen alan opiskelijat kuulevat turhankin useasti. Humanistisia aloja nimitetään usein huuhaa-aloiksi niiden generalististen lähtökohtien vuoksi. Itse sukupuolentutkimusta pääaineenani kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmassa opiskelevana tällaiset kommentit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Negatiivisia kommentteja sisäistää itsekin ja ne jäävät mietityttämään ­– onko humanististen tieteiden kandidaattina ja pian valmistuvana filosofian maisterina mitään mahdollisuuksia päästä töihin, saati löytää edes työharjoittelupaikkaa?

Minulla kuitenkin kävi tuuri ja sain harjoittelupaikan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseltä. Kuulin yhdistyksestä tuttavaltani pohdiskellessani mahdollisia harjoittelupaikkoja, jotka sopisivat sukupuolentutkimuksen opiskelijalle. Minulla oli entuudestaan jonkinlainen käsitys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen yleistoiminnasta, mutta todellisuudessa toiminta oli paljon monipuolisempaa ja syväluotaavampaa kuin ennakkokäsitykseni antoivat ymmärtää.

Kaksi kuukautta kestävän harjoitteluni aikana työtehtäviini kuului Pohjois-Karjalan järjestökyselyn 2026 aineiston analysointi ja esimerkiksi raporttien, diaesitysten ja somemateriaalien tekeminen. Aineiston analysointi oli minulle tuttua ja mielekästä, sillä olin jo aiemmin hyödyntänyt opinnäytteissäni sisällönanalyyttisiä lähestymistapoja. Näiden lisäksi työtehtäviini kuului myös järjestötoimintaan tutustuminen yleisesti. Osallistuin esimerkiksi Joensuun seudun Monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) Kulttuurikahvila-tapahtumaan.

Sovin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen porukkaan hienosti ja sain kuulla työkavereiltani pilke silmäkulmassa ilmaistuja kommentteja siitä, kuinka minä ja kaksi muuta ”nuorisoedustajaa”, eli kaksi muuta harjoittelijaa tuomme uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia työyhteisöön. Koin oloni harjoittelupaikassani erittäin tervetulleeksi. Sain kuulla, että yhdistyksessä työskentelee ihmisiä useilta eri koulutusaloilta ja lähtökohdista. Osalla oli yliopistotaustaa ja osalla käytännönläheisempää koulutusta. Se lisäsi varmuutta kykeneväisyydestäni ja siitä, että minun on yhtä mahdollista työllistyä kuin esimerkiksi käytännön alojen ammattilaisten.

Konkreettisia uravaihtoehtoja minulle ovat esimerkiksi järjestö- ja yhdistystoimintaan liittyvät ammatit, asiantuntijatehtävät eri osa-alueilla, sekä suunnitteluun, analyysiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät työtehtävät. Harjoitteluni Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä antoi konkreettisempaa esimerkkiä siitä, mihin humanistisfilosofisella yliopistotutkinnolla voisi työllistyä.

Kulttuurin- ja sukupuolentutkimuksen opintojeni antamat valmiudet olivat hyödyksi minulle harjoittelussa. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat alallani erittäin olennaisia, joten sosiaaliturvaan liittyvässä yhdistyksessä työskentely sopi minulle erinomaisesti. Harjoitteluni Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä antoi minulle monenlaisia valmiuksia työelämää varten. Sosiaalialan työt olivat kiinnostaneet minua jo aikaisemmin, ja ilahduin kovasti päästessäni harjoitteluun minulle mieluisaan, ihmisläheiseen työpaikkaan. Aion pyrkiä työskentelemään järjestöpuolella jatkossakin.

Seuraavaksi suuntana onkin sitten tutkintotodistuksen hakeminen ja työllistyminen. Harjoittelu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä oli mainio lopetus maisteriopinnoilleni. Jään muistelemaan harjoittelukokemustani ilolla. Tästä on hyvä jatkaa, moikataan kun tavataan!

Kiitos koko porukalle erittäin mielekkäästä harjoittelukokemuksesta ja ihanaa kesää! <3

Pinja Keränen

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen opiskelija