Pohjois-Karjalan järjestökyselyyn vastasi keväällä 2026 yhteensä 245 yhdistystä eri puolilta maakuntaa. Tulokset osoittavat, että yhdistystoiminta ovat edelleen merkittävä osa pohjoiskarjalaista hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mutta samalla yhdistystoimijat ovat huolissaan tulevaisuudesta.
Kyselyyn vastanneet yhdistykset arvioivat, että niiden toimintaan osallistui vuoden 2025 aikana yhteensä noin 199 700 ihmistä. Vastanneissa yhdistyksissä toimii lähes 9 000 vapaaehtoista, ja yhdistysten yleisimpiä toimintamuotoja ovat yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen, harrastustoiminnan organisoiminen, yksinäisyyden ehkäiseminen ja tapahtumien ja virkistystoiminnan järjestäminen.
Järjestökentän suurimmaksi haasteeksi Pohjois-Karjalassa nousee toimijoiden ikääntyminen ja uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen. Monissa yhdistyksissä jäsenmäärät ovat laskeneet viime vuosina, ja erityisesti nuorempien ikäluokkien sitouttaminen yhdistystoimintaan koetaan vaikeaksi.
Yhdistykset toivovat entistä tiiviimpää yhteistyötä toisten yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Yhdistysten asiantuntemusta halutaan hyödyntää nykyistä paremmin palvelujen kehittämisessä, hyvinvoinnin edistämisessä sekä maakunnan asukkaiden äänen esiin tuomisessa.
Kyselyn perusteella Pohjois-Karjalan järjestökentässä on nähtävissä eriytymisen piirteitä. Osa yhdistyksistä toimii vakaalla pohjalla, kehittää toimintaansa ja onnistuu houkuttelemaan uusia osallistujia, kun taas osa kamppailee resurssien, toimijapulan ja jatkuvuuden turvaamisen kanssa.
– Yhdistystoiminnan merkitys ei ole vähenemässä, päinvastoin. Samalla on kuitenkin varmistettava, että yhdistyksillä on riittävät resurssit, voimavarat ja uusia toimijoita jatkamaan tärkeää työtä ja toimintaa tulevaisuudessa, toteaa toiminnanjohtaja Sanna Heinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä.
Kyselyn tulokset julkaistaan tilanteessa, jossa järjestökentän toimintaympäristöön kohdistuu merkittäviä muutoksia. Julkisuudessa olleet tiedot sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten uusista linjauksista ja avustusleikkauksista lisäävät epävarmuutta monissa yhdistyksissä. Yhdistyksillä on tärkeä rooli paitsi ihmisten kohtaamisessa ja osallisuuden vahvistamisessa, myös heidän kokemusten ja tarpeiden tuomisessa osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.
– Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdistysten toiminta tavoittaa laajasti maakunnan asukkaita ja
tukee omalta osaltaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Siksi järjestökentän toimintaedellytyksiin kohdistuvien muutosten vaikutuksia on tärkeää arvioida myös maakunnallisesta näkökulmasta, korostaa Heinonen
Kyselyn perusteella Pohjois-Karjalan järjestökentän tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat toimintaedellytysten vahvistaminen, ennakoitavan ja riittävän rahoituksen turvaaminen, uusien vapaaehtoisten ja aktiivitoimijoiden mukaan saaminen sekä yhteistyön syventäminen kuntien, hyvinvointialueen ja muiden kumppaneiden kanssa.
Pohjois-Karjalan järjestökyselyn toteutti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kyselyyn vastasi 245 yhdistystä eri puolilta maakuntaa keväällä 2026. Pohjois-Karjalassa toimii patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin mukaan yli 3700 eri alojen yhdistystä. Pohjois-Karjalan järjestökyselyn 2026 tulokset ovat nähtävillä seuraavassa osoitteessa: www.pksotu.fi/pkjarjestokysely/
Lisätietoja: Sanna Heinonen, sanna.heinonen@pksotu.fi, p. 045 137 3972