Mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella käytännössä?
Nyt kun kehysriihen päätöksistä on kulunut hetki ja julkisuudessa on nähty erilaisia listoja ja arvioita sote-järjestöistä, haluan avata konkreettisesti, mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella. Ilman STEA-avustusta yhdistyksemme toimintaa ei olisi mahdollista toteuttaa nykyisessä laajuudessa tai jopa ollenkaan. Viimeksi eilen (6.5.2026) oli kirjoitus myös maakuntalehti Karjalaisessa…
Aktivointipolitiikka – aktivointia vai passivointia?
Suomalaiset päättäjät ovat heikentäneet 1990-luvun laman jälkeen kansalaisten hyvinvointia ja sosiaaliturvaa aktivoinnin nimissä. Logiikan taustalla on taloustieteen uusklassisen koulukunnan ihmiskäsitys, jota kutsutaan nimellä Homo Economicus, taloudellinen ihminen. Sen mukaan ihminen toimii rationaalisesti, ajaa omaa etuaan ja pyrkii maksimoimaan oman taloudellisen hyötynsä. Suomalainen sosiaalipolitiikka rakastaa sanaa…
Puhetta työttömyydestä (osa 2)
Median ja julkisen keskustelun luoma mielikuva työttömyydestä ja työttömistä Saadakseni selville, miten mediassa puhutaan työtä vailla olevista ihmisistä, selasin satunnaisesti iltapäivälehtien otsikoita ja kirjoituksia työttömyydestä ja työtä vaille olevaista ihmisistä Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kirjoituksissa ovat korostuneet esimerkiksi tilastollinen ”karuus” ja huoli tulevaisuudesta. Sekä…
Puhetta työttömyydestä (osa 1)
Tässä kirjoituksessa pohdin, miten yhteiskunnassamme puhutaan pitkäaikaistyöttömistä ja miten heihin suhtaudutaan. Onko työttömistä puhuminen ihmisarvoa kunnioittavaa ja sivistynyttä? Entä kokevatko pitkään työttömänä olleet työssä olevien kanssa yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan? Pidetäänkö työttömiä Suomessa merkityksellisinä kansalaisina, jotka tulevat kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään? Onko vailla työtä olevilla…
Pelastaako talouspuhe järjestöt?
Talouspuhe on vallannut yhä enemmän tilaa suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se kuuluu budjettiriihissä, hallitusohjelmissa – ja nykyisin myös kulttuurin, urheilun sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden omissa puheenvuoroissa. Yhä useammin julkista rahoitusta puolustetaan laskelmilla, jotka osoittavat toiminnan tuottavan taloudellista hyötyä: Euroja takaisin investoitua euroa kohti, säästöjä tulevissa…
Osallisuutta etsimässä
Olen ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Karelialta. Päädyin suorittamaan ensimmäistä harjoittelua Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseen. Neljän viikon jakso on mennyt nopeasti, ja nyt on kiitoksien aika. Jo ensimmäisenä päivänä pääsin ohjaajien kanssa Velmujen kokoontumiseen Tuupovaaraan. Myöhemmin harjoittelu eteni muiden hankkeiden tutustumiseen ja eri yhdistysten toimintaan perehtymiseen. Muutama kohtaamispaikka tuli…
Mikä on leikkausten todellinen säästö?
Viime vuosien 2024-2025 aikana on Suomen hallitusohjelman mukaisesti tehty useita päätöksiä, joilla on pienennetty sosiaaliturvaetuuksia ja tiukennettu niiden ehtoja. Sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset – asumistuen ja toimeentulotuen kiristykset, työttömyysturvan heikennykset ja etuuksien jäädytykset, eivät ole vain numeroita valtion budjetissa. Ne näkyvät ihmisten ruokapöydässä, lääkekaapissa ja perheiden…
Kiteen OLKA-piste heräsi eloon
Pohjois-Karjalassa lähettiin ennakkoluulottomasti toteuttamaan aula-avustajatoimintaa myös hyvinvointialueen eteläisessä sotekeskuksessa Kiteellä. Aloite toiminnasta tuli suoraan paikallisilta yhdistyksiltä. —– Syksyn viileät tuulet jo puhaltelevat, mutta Kiteen sotekeskuksen aulassa tunnelma on lämmin. Ensimmäiset aula-avustajavuorot ovat käynnistyneet syyskuussa ja pikkuhiljaa asiakkaat alkavat tottua vihreäliivisiin vapaaehtoisiin. Kohtaamisia kirjautuu joka vuorossa…
Yhdistyksen aiemmat blogikirjoitukset löytyvät täältä: http://pksotu.blogspot.fi/