terveisiä Joensuun työllisyyden asiakasraadista. Meillä raatilaisilla on kokemusta työelämästä ja työttömyydestä eri vuosikymmeniltä. Olemme eläneet työllistymisen nousu- ja laskukausia, olemme olleet vakituisissa työsuhteissa, kokeneet irtisanomisia, tehneet silppu-, pätkä- ja sijaistöitä sekä palkkatukitöitä. Olemme olleet velvoitetyöllistettyjä ja kevytyrittäjiä. Olemme osallistuneet valmennuksiin ja koulutuksiin. Näistä näkökulmista, työnhakijoina, pätkä- ja keikkatyöläisinä, aktiivisina kansalaisina ja työllisyyspalvelujen kokemusasiantuntijoina, lähestymme sinua.
Ensimmäiseksi toivotamme sinulle lämpimästi onnea vaativaan tehtävääsi. On upeaa, että 56-vuotiaana olet uusien haasteiden äärellä. Meistä moni on joutunut kokemaan sen, että työuran kerran katketessa on yhtäkkiä vanha työmarkkinoille. Tähän toivomme muutosta. Rakenteellisia esteitä, esimerkiksi työnantajan velvollisuutta maksaa osa työntekijöidensä mahdollisista työkyvyttömyyseläkkeistä, voitte poistaa lainsäädännöllä, mutta onko sinulla ajatuksia, mitä muuta voisimme tehdä päästäksemme eroon ikäsyrjinnästä? Jokainen meistä vanhenee: syrjinnän poistaminen on kaikenikäisten asia ja velvollisuus.
Meillä on hyviä kokemuksia kolmannen sektorin palkkatukityöstä. Voisiko ikääntynyt tai osatyökykyinen olla yhdistystyössä eläkeikään asti? Järjestökentällä on mielekkäitä ympäröivää yhteiskuntaa hyödyttäviä töitä. Ylipäätään, jos aktiivisuutta tullaan jatkossakin mittaamaan, ehdotamme, että sitä kerryttäisi vapaaehtoistoiminta. Tämä voisi aktivoida työttömiä yhteiskunnalliseen toimintaan ja synnyttää sitä kautta hyvinvointia. Me raatilaiset olemme hyvissä ruumiin ja sielun voimissa osin juuri sen takia, että olemme aktiivisia kansalaistoimijoita.
Työttömyysturvan ja osa-aikatöiden yhdistämisessä tapahtuneisiin uudistuksiin olemme tyytyväisiä. Mutta – yhä on paljon tehtävää. Palkkioperustaisten töiden vastaanottamista jarruttaa mm. huoli siitä, että sivutulot, jotka eivät yksin riitä toimeentuloksi, tulkitaan yksityisyrittäjyydeksi, joka on este työttömyysturvalle. Valitettavasti meillä on kokemusta siitä, että nämä tulkinnat ovat TE-toimisto ja -virkailijakohtaisia. Tähän toivomme selkeää ja yhtenäistä valtakunnallista linjaa.
Työllisyyspalveluissa tapahtuneista muutoksista olemme huolissamme. Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, mutta kaikille ne eivät sovi. Erityisesti kun työttömyys pitkittyy, ihminen kaipaa henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Viime vuosien työllisyyspolitiikassa kohtaamisille ei ole ollut tilaisuuksia. Millaisessa yhteiskunnassa elämme, jos meidän täytyy haaveilla kasvotusten kohtaamisesta?
Olemme huolissamme myös asenteista työttömiä kohtaan. Peräänkuulutamme sitä, että työttömyys on arkinen yhteiskunnallinen ongelma, jonka ei kuulu leimata ihmistä tietynlaiseksi. Työttömyysjaksoille ei saa antaa sellaisia merkityksiä, jotka heikentävät työttömän työllistymismahdollisuuksia jatkossa.
Lopuksi haluamme sanoa, että työttömän aktivointi on mielestämme kannustettava idea. Ehdotamme, että se tehdään positiivisten ja ihmislähtöisten palvelujen muodossa. Kaipaamme tukea, emme keppiä. Ehdotamme, että te hallituksessa kuulisitte työttömien omaa ääntä. Meillä, sekä ruohonjuuritason työllisyystoimijoilla, on kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka työllisyyspoluilla kuljetaan askelia eteenpäin.
Yhteistyöterveisin Joensuun työllisyyden asiakasraati
*** Joensuun työllisyyden asiakasraadin syyskuun 2019 tapaamisessa kirjoitettiin kirjeitä työministerille teemalla haaveita ja unelmia työllisyyspalveluista; teksti on koostettu tästä aineistosta. www.pksotu.fi/asiakasraati
