Ihmisen asialla vuodesta 1938

Juuan Ellinkulmassa ei puhuta mummoille nörttiä


Juuan Ellinkulma on suosittu kohtaamispaikka

Ellinkulmassa järjestetyssä ikäihmisten Digipäivässä oli ajoittain tungosta. Yli 40 kävijää tutustui mm. KELAn, Siun Soten, kirjaston, kunnan ja Osuuspankin sähköisiin palveluihin.  Kohtaamispaikka Ellinkulma on toiminut vuodesta 2010 ja alusta asti siellä on tarjottu kävijöille muun toiminnan lisäksi myös ATK-tukea. Digineuvontaa oli nytkin tarjolla paitsi Ellinkulman, myös Joen Severin järjestämänä.

ATK-tuki Kalle Korajoelta löytyy vastaus moneen digipulmaan

                    

Stea -rahoituksella Ellinkulman ATK-neuvojana toimii Kalle Korajoki. Päivän aikana Kallen luo oli jonoja, mutta muutaman sanan ehdin hänen kanssaan vaihtaa. Kalle listasi digineuvonnan kysytyimmiksi asioiksi tietoturvakysymykset sekä sähköpostin ja Facebookin käytön. Suurimpana esteenä laitteiden ja ohjelmien käyttöön hän näkee asenteen. Tarvitaan rohkeutta ja hyppy tuntemattomaan, jotta seniori saa teknologian kesytetyksi. Kalle korostaa digineuvojan ja neuvottavan välistä kommunikaatiota. Täytyy löytää yhteinen kieli, jotta asiat saadaan hoidettua. ”Ei puhuta mummoille nörttiä”, kuten Kalle asian ilmaisi. Ellinkulman yhteistyökoordinaattorilla Pirjo Sistosella on suunnitelmia myös digituen laajentamisesta jopa kotiin vietäväksi, jos resursseja tähän järjestyy.
Digipäivässä neuvojana hääri myös vertaisohjaaja Helena Gröhn. Eläköidyttyään poliisivoimista pari vuotta sitten Helena sattui käymään Ellinkulmassa Joen Severin tilaisuudessa ja jäikin sille tielleen. Syksyn aikana Helena on vetänyt suunnittelemiaan digitreenejä 18-28 hengen ryhmille. Ryhmäläisten ikä vaihtelee 65-85 vuoden välillä.

Ikäihmisten digitapahtuman järjestivät Ellinkulma ja Joen Severi

Digitreenien aiheita ovat syksyllä olleet mm. rohkaisu laitteiden käyttöön, nettiyhteydet, käyttöjärjestelmät, ohjeet laitteiden hankintaan, Android-puhelimen, tabletin ja tietokoneen alkeet, laitteistotietoa tulostimista, skannereista, kameroista, tietoturva, virustorjunta, netin käyttö, sähköposti, WhatsApp, kännykällä ja tabletilla kuvaaminen, kuvankäsittely, OneDrive ja Google Drive.
Eikä tämä vielä riitä. Keväällä treenit jatkuvat aiheinaan resurssienhallinta, tiedostojen ja kansioiden käsittely, kuvien siirto puhelimesta koneelle, turvallisuus: 112 sovellus, GPS, navigointi, eroon roskapostista, osta verkosta turvallisesti, matkailu, VR, poliisi, Trafi, App Store, verkkoapteekki, netti tv, facebook ja muu some, nettihuijaukset, puhelimen asetukset…huh huh. Miten on mahdollista, että näin monipuolisen koulutuksen saa vertaisohjaajalta? Sen selittää Helenan tausta. 

Helena toimi 36 vuotta poliisissa ja oman toimensa ohella myös poliisin ATK-vastaavana ja kouluttajana.  80-luvulla ensimmäisten tietokoneiden tullessa poliisin käyttöön hän koulutti henkilöstöä poliisin tietojärjestelmistä valtakunnallisesti. Hän on vuosien varrella hankkinut itselleen myös lisäosaamista kouluttautumalla itse. Vahva osaaminen kouluttajana auttaa tietenkin ison senioriryhmän opettamisessa ja ryhmän hallitsemisessa. Apuohjaajana toimii Jorma Lehtojuuri. Tukena on myös ATK-ohjaaja Kalle, jolle lähetetään tarvittaessa ryhmäläisiä lisäoppiin, ”saamaan vierihoitoa”, johon ei koulutustilaisuudessa ole mahdollisuutta.

Sekä Helena että ryhmäläiset ovat innostuneita asiasta. ”Sen huomaa, että nämä ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita, tekevät muistiinpanoja ja kyselevät, menevät sitten tuonne ATK-tuen luo asentamaan ohjelmia”, Helena kertoo. Syksyn ohjelmassa kuvankäsittely oli erityisen innostavaa: ”Se oli VAUDE! kun ne oppivat. Siis mulle tuli sähköpostiin tosi hyviä kuvia. Eli tää kuvankäsittelykin lähettiin semmosella helpolla suomenkielisellä ohjelmalla, Photo Editor. Tuossa keväällä otetaan sitten vähän vaikeempi. Että ei lannisteta heitä, hyö oli aivan innoissaan. Että Jippii! mä laitan joulukortteja!”
Helenalla on kouluttamisessa ohjenuorana kohtuullisuus: ”Että ei mennä liian vaikeesti. Minä en kuuta kurkota. On haasteellista, mutta ei mahdotonta. Tämä porukka mikä on täällä, niin hyö haluaa pysyä ajan mukana”, Helena kehuu.

Helena Gröhn digitreenaa senioreita tämän päivän vaatimusten tasolle

Julkisten digitaalisten palveluiden käyttöä Helena ei opasta. Hän kyllä esittelee mitä palveluita on olemassa, mutta hän ei neuvo tunnistautumista vaativia palveluita. Niitäkin hän kyllä voisi opastaa käyttämään, jos saatavilla olisi demotunnuksia.
Ministeri Anu Vehviläinen vieraili Ellinkulmassa lokakuussa ja totesi, että kaikilla täytyy olla mahdollisuus käyttää palveluita myös muuten, kuin sähköisesti. Helena kertoi Vehviläiselle alueen heikoista netti- ja puhelinyhteyksistä. Ministeri lupasi edistää myös maaseutualueiden yhteyksien kehittämistä paremmiksi.

Parempien yhteyksien puolesta on Pohjois-Karjalassa viime vuosina tehnyt työtä myös Kaista käyttöön -hanke. Toimivat yhteydet ovat ensimmäinen edellytys sille, että kaikki voivat käyttää sähköisiä palveluita ja hyötyä digitalisaatiosta. Lisäksi tarvitaan tietenkin laite. Älypuhelin, tabletti tai tietokone on kallis hankinta, johon kaikilla ei ole varaa. Laitehankintaan tulisi saada tarvittaessa tukea. Kun laite on hankittu, sitä pitää osata käyttää. Tähänkin tarvitaan tukea. Valtion tulee osoittaa resursseja digituen järjestämiseen. Digituki ei voi olla vapaaehtoisuuden varassa, vaikka vapaaehtoinen sattuisikin olemaan Super-Helena.

Minna Tuuva

Kirjoittaja toimii järjestökehittäjänä Veikkauksen rahoittamassa Järjestö 2.0 -hankkeessa.