Kuvia ja tunnelmia 80-vuotisjuhlista

80-vuotiasta Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistystä juhlittiin 3.10.2018 juhlaseminaarissa Kerubin Salissa sekä iltajuhlassa Kerubin Kellarissa. Yhdistys sai viettää juhlapäiväänsä kauniissa syyssäässä Ilosaaren joenrantamaiseman kehystäessä juhlaa syksyisellä värimaisemallaan.

Pirjo Myyry, yhdistyksen puheenjohtaja

Loppuunvaratun juhlaseminaarin avasi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Myyry. Hän toivotti seminaariväen tervetulleeksi ja kertoi tilaisuuden alkuun yhdistyksen historiasta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen katsotaan syntyneen vuonna 1938, jolloin yhdistys rekisteröitiin. Myyry kommentoi yhdistyksen historian liittyneen moniin eri vaiheisiin suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen vuosikymmeniin. ”Meidän yhdistys on aina ollut eteenpäin katsova ja olemme laittaneet itsemme likoon tärkeiden asioiden puolesta – Ihmisen puolesta”, Myyry summasi yhdistyksen historiaa avaussanoissaan.

Yhdistyksen esittelyvideo
Kuulethan sie minnuu (Youtube)

Avaussanojen jälkeen ensisoittonsa sai Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen esittelyvideo, jossa kuultiin yhdistyksen työntekijöiden musiikkikokoonpanon Total Ukulele Shown yhdistykselle säveltämä kappale Kuulethan sie minnuu. Videolla nähdään yhdistyksen työntekijöitä musisoimassa Joensuun kesäisissä maisemissa sekä yhdistyksen eri hankkeissa mukana olleita henkilöitä. Esittelyvideon ja kappaleen taustalla ovat Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toimintaperiaatteet ja erityisesti osallisuustyön toimintamahdollisuudet, kuten Kuulethan sie minnuu -kappaleessa lauletaankin: ”Kaikukoon äänemme nyt kuuluvana, ihmisen asialla työmme jatkukoon”.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen

Juhlaseminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa ”Kuuleeko Kela” KELAn pääjohtaja Elli Aaltonen kertoi Kansaneläkelaitoksen uudistustyöstä ja tulevista kehityssuunnista. Lähes 70 prosenttia KELAn asiakkaista hoitaa asiointinsa verkossa. KELA-asioinnin voi hoitaa myös puhelimitse, jos ei pysty käyttämään sähköisiä palveluita tai käymään toimipisteessä. Asioinnin voi edelleen hoitaa myös postitse. KELA kehittää jatkuvasti sähköisiä palveluitaan ja lokakuussa käynnistyy kokeilu tekoälyn avulla tehdystä asumistuen tarkistuksesta ja päätöksestä.

Aaltonen muisteli puheenvuorossaan myös aikaansa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallituksessa: ”Yhdistyksen kokoukset olivat aina iloisia kokouksia. Ehkä se johtui Pohjois-Karjalasta, ja ehkä se johtui meistä ihmisistä. Meillä on aina ollut myönteinen katsontakanta tulevaisuuteen.” Aaltonen avasi puheenvuoronsa lopussa tulevan sosiaaliturvauudistuksen lähtökohtia ja arvovalintoja: ”Uudistuksen myötä asiakkaan ymmärrys sosiaaliturvasta kasvaa ja avustusten hakemisen vaiva vähenee.”

Suomen Setlementtiliiton toiminnanjohtaja Pentti Lemmetyinen

Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja ja kansainvälisen Setlementtiliiton (IFS) johtaja Pentti Lemmetyinen kertoi juhlaseminaarin toisessa puheenvuorossa kansalaisyhteiskunnan nykyisestä tilanteesta.  Lemmetyinen otti kantaa järjestöjen rooliin tulevaisuudessa: ”Kansalaisyhteiskunnan vahvistajien tehtävä on tulevaisuudessa entistä vahvempi. Tässä välillä meillä oli hyvinvointivaltion vuodet ja ne on auttamatta sillä tavalla ohi. Ja silloin hyvinvointiyhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan kentällä tehtävä järjestöjen työ on entistä tärkeämpää.” Pentti Lemmetyisen puheenvuoro päätti juhlaseminaarin ensimmäisen osion, ja seminaariväki siirtyi kahvitauolle Kerubin kellariin.

Anna-Maria Isola

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Anna-Maria Isolan puheenvuoro osallisuudesta aloitti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen juhlaseminaarin toisen puoliskon. Häna sai seminaariväen pohtimaan osallisuuden eri ulottuvuuksia sekä syitä siihen, miksi osallisuus ei tavoita kaikkia ihmisiä. Isola mainitsi omassa tutkimustyössään havaitsemiaan seikkoja, jotka estävät osallisuuden toteutumista. Osallisuuden esteet muodostuvat erilaisten raja-aitojen rakentamisessa, ongelmaperusteisessa työskentelyssä ja toiseuttavissa käytänteissä. Lisäksi Isola mainitsi, että erityisten kohderyhmien asettaminen palveluissa ja hankkeissa voi karkottaa ihmisiä pois toiminnoista ja palveluista. Anna-Maria Isola kommentoi esiintymisensä jälkeen myös osallisuustyön mahdollisuuksista tulevaisuudessa: ”Osallisuustyö olisi tällainen työote, että ihmistä ei kohdattaisi vain ongelman kautta, vaan toiminta suuntautuisi ulospäin palveluista, esimerkiksi lähiyhteisöön. Silloin järjestön rooli osallisuustyössä olisi toimia kansalaisyhteiskunnan ja julkisen järjestelmän välissä.”

Seuraavaksi juhlaseminaarissa oli vuorossa Velmujen kuoron esiintyminen Fokstrotti-bändin säestämänä. Kappale Velmuilua on Velmujen itse sanoittama ja säveltämä. Velmut kertoivat musiikkikappaleensa sanoitusten kumpuavan heidän omakohtaisista kokemuksistaan: ”Se on meidän näköinen sanoja myöten. Sen laulun keskeinen homma on se, että robotit lisääntyy ja tekniikka on yhä ihmeellisempi. Ne robotit ei kysy, että mikä on fiilis. Mut myö kaivattaisiin olla kasvokkain.”

Velmut

Velmut halusivat juhlahetkellä myös muistaa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistystä: ”Tämä laulu oli meidän onnittelulaulu yhdistykselle. Yhdistys tekee meidän mielestämme arvokasta työtä.” Lisäksi Velmuilla oli terveisiä Ikaros-hankkeen vetäjälle, järjestökehittäjä Katja Hämäläinen-Puhakalle. ”Katjassa on yks ominaisuus, ei se mikään nobelisti oo, niin kun en oo miekään. Mutta sillä on lehmän hermot oltava, kun meillä on aina semmoinen pulina meidän ukkolaumassa. Ei meitä Velmuja olisi, jos ei olisi Katjaa. Kyllä Katja on tärkee ihminen”, Velmut totesivat oman esiintymisensä jälkeen.

Keskustelemassa Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen, Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Sirpa Eklund ja Vates-säätiön johtaja Jaana Pakarinen

Pohjois-Karjalan juhlaseminaarin ohjelma jatkui Askelmia työhön -paneelikeskustelulla. Panelistit Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen, Vates-säätiön johtaja Jaana Pakarinen ja Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Sirpa Eklund keskustelivat muun muassa aktiivimallista ja järjestöjen roolista työllistäjänä. Paneelikeskustelijat esittivät paneelin aikana myös yhden ajatuksen siitä, mitä he muuttaisivat työllisyyden parantamiseksi. Osatyökykyisten työllistämiseen toivottiin parannusta joko lain tai positiivisten kokemusten markkinoinnin kautta. Työnhaussa osatyökykyisiä kannustettiin toimimaan kuten työhaussa yleensäkin: kertomaan rohkeasti omista vahvuuksistaan.

Toiminnanjohtaja Elina Pajula, maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen sekä STEAn johtaja Kristiina Hannula

Seuraavaksi johtaja Kristiina Hannula Steasta ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen keskustelivat järjestöjen asemasta maakuntauudistuksessa. Järjestöt tekevät koko ajan vaikuttamis- ja tiedotustyötä ja Järjestö 2.0. -hankekokonaisuus on järjestöjen tukena 17:ssa maakunnassa. Järjestöjen rakenteet ja järjestötoiminnan tulosten esiintuonti on tärkeää. Pohjois-Karjala on edelläkävijä maakuntauudistuksessa, koska on jo saatu synnytettyä Siun Sote. Pohjois-Karjalassa halutaan tehdä asioita itse, josta osoituksena on myös valmisteilla oleva yhdyspintasopimus järjestöjen, kuntien ja maakunnan välisistä käytännöistä.  Pekka Kuosmasen mukaan maakuntavalmistelussa on oleellista, että järjestöt ovat mukana, kun pelisääntöjä ja vastuita sovitaan. Uhkien sijaan on hyvä nähdä positiivisia mahdollisuuksia.

Eeva Jokisen puheenvuoro -video
Eeva Jokisen puheenvuoro (Youtube)

Seminaarin päätteeksi professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta esitti sienirihmaston viisauksia ja terveisiä meille ihmisille. Sienet kertoivat: ”Hyvät kumppanuuslajin edustajat. Ihmisten tärkein seikka on säilyttää uteliaisuus…uteliaat ihmiset oppivat uutta ja toimivat kekseliäästi vaikeissakin tilanteissa. Olkaa yhdessä, opiskelkaa yhdessä. Lukekaa kirjoja. Synnyttäkää luovaa iloa. Pitäkää keskustelua yllä. Olkaa huolissanne kun siihen on aihetta – ja siihenhän on – mutta älkää jääkö huolen alle.”
Sienten koko viisauden mm. ilmasto- ja ruokakriisien ratkaisusta voi kuunnella Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen Youtube-kanavalta, josta juhlaseminaari löytyy tallenteena.

Kaija Majoinen

Seminaarin jälkeen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen 80-vuotisjuhlapäivä jatkui iltajuhlalla. Iltajuhlassa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys myönsi Rohkea Raivaaja -palkinnon dosentti Kaija Majoiselle sekä Lieksan Somaliperheyhdistykselle. Yhdistys halusi palkinnon myötä kiittää Kaija Majoista, joka on pitkän työuransa aikana edistänyt merkittävällä tavalla eri tahojen yhteistyötä ja järjestöjen ja kuntien välistä vuoropuhelua.

Lieksan Somaliperheyhdistys

Lieksan Somaperheyhdistystä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys halusi kiittää Metkatalon toimintamallista. Lieksan Somaliperheyhdistys on rohkeasti käynnistänyt uudentyyppistä, monia ihmisiä ja ihmisryhmiä yhteen saattavaa toimintaa Lieksassa ja Metkatalon ulospäin suuntautuva toimintatapa sopii malliksi osallisuutta edistävästä toiminnasta.

Haamurakastaja

Illallisen jälkeen yhdistyksen juhlapäivän huipensi joensuulaisen musiikkiyhtye Haamurakastajan esiintyminen. Sitkeimmät juhlijat intoutuivat osallisuuden hengen mukaisesti yhteistanssiin juhlien päätteeksi. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys haluaa kiittää kaikkia yhdistyksen 80-vuotisjuhlapäivään osallistuneita sekä yhdistystä eri tavoin muistaneita henkilöitä.

Helena Vauhkonen