Järjestimme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten työikäisten sosiaalipalveluiden kanssa asukasfoorumin toukokuun alussa. Asukasfoorumi toteutettiin dialogikeskusteluna, johon osallistui työikäisten sosiaalipalvelujen asiakkaita, Siun soten sosiaaliohjaaja ja järjestön edustaja. Keskustelua oli vetämässä ViaDia Joensuun Laituri -hankkeen työntekijä.
Dialogikeskustelun tavoitteena oli tuoda esille asiakkaiden kokemuksia työikäisten sosiaalipalveluihin pääsystä, palvelujen sujuvuudesta ja palvelujen kehittämisen tarpeista.
Sosiaalipalveluiden tehtävä on tarjota tukea ja turvaa elämän eri tilanteissa. Keskustelijoilla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia työikäisten sosiaalipalveluista tai niitä sivuavista muista palveluista.
Ensimmäinen huomio keskustelusta olikin se, että silloin kun omassa elämäntilanteessa on haasteita ja voimavarat vähissä, voi olla vaikeaa pysyä palvelujärjestelmän kiemuroista selvillä. Ei ole helppoa hahmottaa mikä organisaatio mitkäkin palvelut tuottaa – eikä se ole ihmisen näkökulmasta olennaistakaan. Tärkeintä on saada apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitaan. Yhteydenottokanavat tulevat siis olla mahdollisimman helpot ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuvaa asiakkaan asioissa.
Osallistujien kokemusten mukaan juuri monialaryhmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi tukimuodoksi, jossa ihminen saa apua yhdellä kertaa usealta asiantuntijalta yli sektorirajojen. Tällainen yhteistyö auttaa silloin, kun asiakkaan jaksaminen ei riitä siihen, että asioita tulisi selvittää erikseen useissa eri paikoissa.
Toimeentulotuen päätökset eivät aina tunnu johdonmukaisilta. Asiakkailla oli kokemuksia, että Kelan ja sosiaalipalvelujen välillä ei ole tieto kulkenut ja se on vaikuttanut toimeentulotukipäätöksiin. Kela ja työikäisten sosiaalipalvelut tekevät jo nyt paljon yhteistyötä, mutta ihmisten toimeentulotuen varmistamisessa on varmasti vielä kehitettävää.
Asiakkaan palvelupolku ei saisi katketa, vaikka tilanne hetkellisesti helpottuisi. Tukitoimien jatkuvuus ja jälkihuolto akuutin tuen tarpeen jälkeen varmistaisi, että ihminen ei tipahda tyhjän päälle.
Palvelujen digitalisoituminen toisaalta helpottaa ja nopeuttaa palveluiden käyttöä, mutta voi myös hankaloittaa, jos asiakkaalla ei ole omia digilaitteita tai osaamista. Tällöin ihminen on julkisten tai järjestöjen digipisteiden varassa, jolloin voi tulla viivettä asioiden hoitamisessa. Viiveeseen tai jopa asioiden hoitamatta jättämiseen voi vaikuttaa myös oma saamattomuus, kun asian hoitaminen koetaan työlääksi.
Dialogiin osallistujien mielestä unelmien työikäisten sosiaalipalvelu olisi ystävällistä ja ymmärtäväistä palvelua, missä kuunnellaan mitä asiakas yrittää sanoa ja asiakas kokee tulleensa kohdatuksi palvelussa. Asiakas tietää yhteyshenkilönsä, joka osaa ohjata oikean tuen ja avun piiriin. Asiakkaan asioita hoidettaisiin monialaryhmämallilla, jossa myös terveydenhuollon palvelut olisivat mukana. Unelmien palvelupolku ei pääty, vaikka palveluissa olisi taukoja. Varmistettaisiin asiakkaan tilanne akuutin vaiheen jälkeenkin.
Keskustelutilaisuus oli rauhallinen ja osallistujat kokivat, että tulivat tilaisuudessa nähdyksi ja kuulluksi. Keskustelussa oli avoin ilmapiiri ja siellä myös opittiin uutta toisten kokemusten kautta. Oli tärkeää, että jokaiselta kysyttiin ja oli myös tärkeää, että muut malttoivat rauhassa kuunnella mitä toisilla oli sanottavana. Erään kokemuksen mukaan keskustelutilaisuus antoi toivoa, että asiat voivat mennä parempaan suuntaan, kun näistä puhutaan.
Anne Pyykkönen
kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä