Työyhteisö, jossa on ihmisiä erilaisista taustoista, on meille järjestötyössä erittäin tärkeä. Maahan muuttaneiden työntekijöidemme ansiosta olemme saaneet työhön uusia näkökulmia ja verkostoja. Opimme, minkälaisia haasteita Pohjois-Karjalassa on yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnan vastaanottavuuteen liittyen, minkälainen rooli työyhteisöllä on monimuotoisuuden tukemisessa ja miksi on tärkeää ottaa eri kieliset osallistujat mukaan toiminnan suunnitteluun. Kun halutaan saada kuuluville kaikkien pohjoiskarjalaisten ääni ja tavoittaa osallistujia erilaisista taustoista, työyhteisön monimuotoisuus on avainasemassa.
Järjestöjen monikulttuurisuustyössä tulee näkyväksi paljon erilaisia maahan muuttaneiden kohtaamia haasteita. Näitä ovat esimerkiksi vaikeudet saada tietoa siitä, minkälaisia palveluita suomalaisessa yhteiskunnassa on olemassa ja kenelle ne on tarkoitettu, toimimattomat oleskelulupakäytännöt ja rajoitukset kotoutumiskursseille pääsyssä. Rakenteellinen rasismi vaikeuttaa työ- ja opiskelupaikan löytämistä ja vuokra-asunnon saamista. Paikkoja, joissa voisi tutustua suomenkielisiin pohjoiskarjalaisiin on hankalaa löytää, eikä paikallisten yhteisöjen osaksi pääseminen ole mikään itsestäänselvyys.
Suureen osaan näistä haasteista voitaisiin vastata sillä, että eri palveluissa ja yhteiskunnan aloilla olisi töissä enemmän maahan muuttaneita henkilöitä erilaisista taustoista. Näin työyhteisöissä olisi ymmärrystä erilaisista palveluiden tarpeista, toiminnan saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuutta lisäävistä tai heikentävistä toimintatavoista. Mitä monimuotoisempi työyhteisö on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kehittää toimintaa, joka vastaa monimuotoisen osallistujakunnan tarpeisiin.
Mistä näitä työntekijöitä sitten löytyisi? Viime aikoina on puhuttu paljon kansainvälisistä osaajista ja siitä, miten heitä saisi houkuteltua töihin Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Katsotaanpa myös ympärillemme! Tapaan työssäni jatkuvasti täällä jo asuvia maahan muuttaneita, jotka haluavat jäädä Pohjois-Karjalaan. Toiminnassamme on mukana esimerkiksi perhesyistä Suomeen muuttaneita, turvapaikanhakijoita ja tilapäistä suojelua saavia henkilöitä, kansainvälisiä opiskelijoita ja heidän perheenjäseniään, kiintiöpakolaisia. Ihmisten taustat, osaaminen ja aikaisemmat tutkinnot ovat hyvinkin erilaisia, mutta yhdistävänä tekijänä monella on halu asua tulevaisuudessakin Pohjois-Karjalassa. He joutuvat kuitenkin lähtemään töiden perässä muualle Suomeen tai pois koko maasta, mikäli heille ei täällä anneta mahdollisuuksia.
Katri Hirvonen
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen monikulttuurisuustyön koordinaattorina.
Kirjoitus on julkaistu Karjalaisen Ihmisen asialla -kolmunisarjassa 14.4.2023
