Korona koskettaa myös yhdistystoimintaa

Yhdistykset ovat merkittävä voimavara maakunnan elinvoimalle. Ne kokoavat ihmisiä ja tarjoavat toimintaa, tukea ja mielekästä elämää. Yhdistykset torjuvat yksinäisyyttä ja edistävät osallisuutta.

Osalle ihmisistä Korona-aika on merkinnyt putoamista ahdinkoon. Tarpeettomana olemisen kokemus on lisääntynyt ja elämästä voi puuttua merkityksellisyys. Yhdistyskentällä tunnistetaan koronan aiheuttamat huolet ihmisille ja moni yhdistys on käynnistänyt kokonaan uusia avun ja tuen muotoja.

Suuri osa yhdistyksistä toimii vapaaehtoispohjalla ja huolestuttavaa on se, että osa yhdistysväestä on väsynyt ja uupunut haasteiden keskellä.

Toteutimme Pohjois-Karjalan järjestökyselyn maaliskuussa ja siihen vastasi 229 eri alojen yhdistystä. Erikseen kysyimme Koronan vaikutuksesta yhdistyksen toiminnalle ja lista on pitkä ja huolestuttava.

Yhdistysten toiminta kohdistuu ihmisiin ja tuottaa heille hyvinvointia ja terveyttä. Kuten muuallakin yhteiskunnassa ryhmät ja tapahtumat on osin peruttu. Ei teatterimatkoja eikä pitkäaikaissairaille jäsenille tarkoitettuja liikuntatuokioita.  Sosiaalisia kohtaamisia kerhoissa ei ole ja henkilökohtainen tuki on jäänyt puhelinyhteyksien varaan.

Moni vastaajista kertoo toimintojen alasajosta ja yleisestä lamaannuksesta. Aktiivitoimijoiden motivaatio häviää kasvokkaisten kohtaamisten puuttuessa. Suuri huoli on siitä elpyykö toiminta enää koskaan entiselle tasolle ja saadaanko ihmisiä enää liikkeelle. ”Katastrofaalinen aika” kertoo vastaaja. ”Yhdistys ja sen eteen tekemä työ valuu hukkaan. Yli 20 vuotta ja kaikki menee nopeasti nurin.”

Avuntarve kasvaa samaan aikaan kun auttajat ovat vähentyneet. Monissa sosiaali- ja terveysalan järjestöissä jäsenistö on riskiryhmää ja vapaaehtoiset itse saattavat olla iäkkäitä. Riskiryhmiin kuuluville ja yksinäisille sosiaalisen kanssakäymisen tarve korostuu ja kohtaaminen on iso osa selviytymistä.

Yhdistysten varainhankinnalta on saattanut pudota pohja pois. Maksullisiin tiloihin ei ole ollut tulijoita, myyjäisiä ja bingoja ei ole voitu järjestää. Usein puhutaan pienistä, mutta välttämättömistä  puroista koostuvista rahoituksista. Kukaan ei halua pyörittää yhdistyksen toimintaa omilla rahoillaan!

Maakunnasta löytyy myös yhdistyksiä, jotka ovat löytäneet uusia toimintatapoja ja tehneet sen tärkeän digiloikan, joka toivottavasti kantaa myös tulevaisuudessa.

Yhdistysten toiminta ei ole pelkkää kurjuutta ja toimintojen alasajoa, vaikka Korona on sitä vaikeuttanut. Järjestökyselyyn vastanneissa yhdistyksissä toimi 8300 vapaaehtoista ja yhdistykset tavoittivat vuoden aikana 156 000 ihmistä.  Pohjois-Karjalan yhdistysohjelmaa työstetään parhaillaan www.jelli/yhdistysohjelma. Maakunnan elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää huolehtia, että yhdistysten toiminnalle löytyy jatkossa tukea ja resursseja ja että digitalisaatio osallistaa eikä syrjäytä.

Elina Pajula
toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Kirjoitus on julkaistu Karjalaisen pääkirjoituskolumnina 30.4.2021 otisokolla ”Yhdistyksillekin tuki ulos koronasta.