Ihmisen asialla vuodesta 1938

Ihmisen asialla – Työttömyyden monet mutkat

Työttömän arki ja sen velvoitteet – niihin olemme törmänneet työssämme Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskus -hankkeessa. Tästä yllättävän monitahoisesta aiheesta teemme seuraavassa muutamia nostoja.

Työtöntä edellytetään ottamaan vastaan työtä kuin työtä. Työhön pitäisi lähteä, kun matka osa-aikatyöhön veisi enintään 2 tuntia ja kokoaikatyöhön 3 tuntia päivässä. Ajan lisäksi matkoihin kuluu tietysti rahaa; auton ylläpito- ja korjauskulut tai matkaliput, mikäli julkisia kulkuyhteyksiä on. Verotuksessa työmatkakuluja voi vähentää, mutta omavastuu on kuitenkin 750 euroa vuodessa eli pienituloiselle pitkä penni. Sen lisäksi tulevat vielä päivähoitojärjestelyt, jotka eivät kymmenen tunnin työpäiville taivu. Työn perässä voi toki muuttaa, mutta mitä tehdä talolle tai asunto-osakkeelle, jota ei saa myytyä. Entä sosiaalinen elämä, jota ei voi pakata muuttokuormaan? Tai perheen tilanne, puolison työt, lasten koulut ja kaverit?

Työttömälle pienituloisuus tulee kylkiäisenä. Vaikka saisikin ansiosidonnaista päivärahaa, tulotaso tipahtaa oleellisesti työttömäksi jäädessä. Työttömällä on mahdollisuus tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden suuruuteen. Jos tienaa enemmän, puolet ylimenevistä tuloista huomioidaan työttömyysturvaa laskettaessa. Kuulostaa kohtuulliselta. Vaan miten käy työttömyysturvan käsittelyaikojen, kun odotetaan palkkalaskelmia ja muita liitteitä saapuviksi. Rahaa tulee tienattua hitusen enemmän, mutta sen saaminen voi viivästyä kuukauden- pari. Sillä välin ehtii karttua vuokrarästiä ja muita laskuja. Pahimmassa tapauksessa talouden aukkoja paikataan kovin kalliisti esimerkiksi pikavipein.

Jo jonkin aikaa voimassa ollut aktiivimalli toi työttömälle uusia velvoitteita. Ne voi täyttää tekemällä 18 tuntia töitä kolmen kuukauden aikana, toimimalla yrittäjänä tai osallistumalla työllisyyttä edistävään toimintaan. Työttömänä joutuu pohtimaan, miten velvoitteen täyttää. Ajoittaisiko työkokeilun kahden tarkastelujakson väliin, jotta se täyttää molempien jaksojen aktiivivelvoitteen vai saisiko jostakin tuntitöitä?

Työtöntä kannustetaan ottamaan digiloikka sähköisiin palveluihin. Sähköisesti ilmoittaudutaan työnhakijaksi, laaditaan työllistymissuunnitelma ja raportoidaan sen toteuttamisesta. Päivärahojen hakeminen tapahtuu myös kätevästi verkossa. Entä jos ei ole tietokonetta tai älykännykkää? Entä jos sähköposti, nettimaailma ja sähköiset lomakkeet ovat täyttä hebreaa? Miten käy videohakemusten viidakossa? Toki täytyy todeta, että lähes kaikki tämä onnistuu vielä myös henkilökohtaisesti asioiden, mutta kuinka kauan? Digiloikkaan toivomme turvavaljaita eli apua sähköiseen asiointiin, jotta keltään ei jäisi työhakemus tekemättä tai päivärahat hakematta.

Vaikka tekoäly tulevaisuudessa osaltaan hoitaakin työnhakijoiden tietojen seulontaa, toivomme, että jokaisen työttömän tilannetta sekä velvoitteiden täyttämistä voidaan tarkastella yksilöllisesti ja inhimillisesti ymmärtäen. Tähän tarvitaan jatkossakin työttömän asialla olevia ihmisiä.

Minna Savolainen, työhönvalmentaja
Johanna Seppänen, kehittämispäällikkö
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry täyttää 3.10.2018 80 vuotta