Kysy nuorelta yksinäisyydestä 2021
Kouluterveyskyselyn mukaan pohjoiskarjalaisten nuorten yksinäisyyden kokemus lisääntyy merkittävästi alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan 4-5. luokkalaisten ja 8-9. luokkalaisten vastauksia. Yksinäisyys voi olla tunnetta ja kokemusta ulkopuolelle jäämisestä, erilaisuudesta, osattomuudesta. Kiusaamisella ja ahdistuneisuudella on yhteyksiä yksinäisyyden kokemukseen. Yksinäisyys voi olla sosiaalista tai emotionaalista. Nuori voi olla yksinäinen suhteessa vertaisiin, vapaa-ajan yhteisöihin tai aikuisiin, kenelle puhua omista asioista, huolista ja iloista.
Yksinäisyyden kokemus on henkilökohtainen tunne, mutta myös yhteisön kokemus ja asia. Lasten ja nuorten yksinäisyys on moniulotteinen ilmiö, jota on vaikea jäsentää ja jonka sanoittamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan nuorten omaa ääntä. Kampanjan tarkoituksena on ottaa yksinäisyys puheeksi nuorten kanssa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella . Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten yksinäisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, vähentää stigmaa, tuottaa vertaistietoa ja helpottaa nuorten yksinäisyyden kokemusta jo sillä, että asiasta puhutaan.
Tavoitteena on tuottaa kokemustiedosta materiaalia jatkokeskustelujen ja eri toimijoiden – kuntien, seurakuntien, Siun soten, yhdistysten – palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa teemaan liittyvää osaamista ja tuoda ilmiötä näkyväksi ja tietenkin vähentää yksinäisyyttä.
Keskustelumateriaali ja kysely
Olemme työstäneet yhdessä alla näkyvien toimijoiden kanssa materiaalin, jonka avulla eri toimijat voivat keskustella erityisesti yläkouluikäisten tai toisella asteella opiskelevien nuorten kanssa yksinäisyydestä. Keskustelun päätteeksi nuorten toivotaan vastaavaan kyselyyn, jolla haetaan ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi.
Haastamme mukaan järjestöjä, seurakuntia, nuorisopalveluja, kouluja ja oppilaitoksia, kaikkia nuorten kanssa toimivia ottamaan aiheen käsittelyyn tämän vuoden aikana!Materiaali on siis vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä omien nuortenne kanssa.
Kysely nuorille yksinäisyydestä
Lisätietoja: Heli Aalto, kehittämisjohtaja, Siun sote, heli.aalto(a)siunsote.fi, p. 050 454 6853 tai Anne Pyykkönen, kehittämispäällikkö, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, anne.pyykkonen(a)pksotu.fi, p. 045 117 9340
Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää syksy 2020
Miksi niin monet tarvitsevat edelleen ruoka-apua? Tätä kysyimme 21.9.2020 valtakunnallisesti 11:ssä Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää? – tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Joensuussa tilaisuus järjestettiin Rantakylässä ViaDia-keskuksessa ja sen järjestivät yhteistyössä ViaDia Joensuu ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Joensuun Siniristi ry, Pohjois-Karjalan työttömien yhdistysten toimintajärjestö ry ja Joensuun ev.lut seurakuntayhtymä.
Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää? – tilaisuuksien avulla tuotiin näkyväksi ja kuuluvaksi, miksi niin monet tarvitsevat ruoka-apua edelleen. Tilaisuuksissa pääosassa ruoka-apukeskustelussa olivat sitä hakevat ja apua päivittäin jakavat. Joensuun tilaisuutta varten kerättiin järjestöjen ja seurakunnan yhteistyönä ruoka-avun hakijoiden kokemuksia ruoka-avun hakemiseen johtaneista syistä ja ruoka-avun hakemisesta. Näistä kokemuksista koostettiin kolme erillistä videota. Tilaisuudessa paikan päällä rohkeasti omia kokemuksiaan olivat jakamassa Matti Heittokangas, Jani Nevalainen ja Sanna Ronkainen.
Ruoka-avun hakijoiden kokemuksia: diat
Ruoka-avun hakijoiden kokemuksia: video 1, video 2, video 3
Ruoka-aputyön tilanne Joensuussa
Joensuun tilaisuudessa oli alueen päättäjiä ja viranhaltijoita keskustelemassa aiheesta yhdessä ruoka-avun hakijoiden ja ruoka-aputyöntekijöiden kanssa. Paneelikeskusteluun osallistuivat ministeri Krista Mikkonen (vihr) ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Roponen (SDP), Joensuun kaupungin hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen, Siun soten johtava sosiaalityöntekijä Johanna Turunen, Siun soten valtuuston edustaja Eija Virkkala, kokemusasiantuntija Sanna Ronkainen sekä ViaDia Joensuun toiminnanjohtaja Kirsti Kurki. Paneelia juonsi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Elina Pajula.
Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää? -tilaisuuksien taustalla on valtakunnallinen Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, jonka tarkoituksena on synnyttää keskustelua köyhyydestä ja esittää konkreettisia ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi.
Uutisia tilaisuudesta:
Korona kasvatti leipäjonoja, Yle 21.9.2020
”Ruoka-apu auttaa hoitamaan laskut” Karjalainen 26.9.
Kuvat: Juha Myller ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
