Nyt kun kehysriihen päätöksistä on kulunut hetki ja julkisuudessa on nähty erilaisia listoja ja arvioita sote-järjestöistä, haluan avata konkreettisesti, mitä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tekee STEA-avustuksella. Ilman STEA-avustusta yhdistyksemme toimintaa ei olisi mahdollista toteuttaa nykyisessä laajuudessa tai jopa ollenkaan.
Viimeksi eilen (6.5.2026) oli kirjoitus myös maakuntalehti Karjalaisessa STEAn järjestöjen yhteisjärjestöt-kategoriasta, johon Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys luetaan mukaan. Kategoria ei sellaisenaan kerro mitä siinä olevat yhdistykset tekevät. Meillä on hyvin monipuolista toimintaa, josta STEA-rahoituksen osuus on merkittävä. Yhdistyksemme työ on käytännössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä: yksinäisyyden vähentämistä, osallisuuden vahvistamista, arjen tuen saatavuutta ja ihmisten ohjaamista oikean avun piiriin.
Autamme ja tuemme monia pieniä paikallisia yhdistyksiä, jotka eivät saa tukea muualta. Eilenkin neuvoin yhdistystä miten ja mistä voisivat hakea rahoitusta toimintaansa. Rakennamme yhteistyötä yhdistysten välillä sekä yhdistysten, hyvinvointialueen, maakuntaliiton ja kuntien kesken. Tuemme esimerkiksi Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANEn toimintaa ja kutsumme koolle erilaisia yhteistyöverkostoja, että tieto kulkee eri toimijoiden välillä ja ei tehdä päällekkäistä työtä, vaan yhdessä. Tämä työ on usein näkymätöntä, mutta ilman sitä moni asia maakunnassa jäisi tapahtumatta. Parhaillaan mm. suunnittelemme Asunnottomien yön tapahtumia alueen eri toimijoiden kanssa.
ARVI-hankkeessa tuetaan erityisesti ikämiehiä heidän omissa arkiympäristöissään maaseutualueilla, joissa yksinäisyyden ja syrjään jäämisen riski on kasvanut. Toimintaa on Joensuussa Rantakylässä, Enossa, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa ja Hammaslahdessa sekä Outokummussa, Juuassa ja Polvijärvellä. Käytännössä tämä tarkoittaa Velmut-ryhmätoimintaa, jalkautumista, etsivää työtä, ohjausta, neuvontaa, keskusteluja ja vertaistukea.
Vuonna 2025 ARVI-toiminnassa oli 117 ryhmäkokoontumista, 2269 osallistumiskertaa ja 315 eri osallistujaa. Mukana oli 77 vapaaehtoista vertaismiestä. Jalkautuvan työn kohtaamisia kertyi 415 ja jalkautumiskertoja eri puolilla maakuntaa 40. Lisäksi ohjausta ja neuvontaa annettiin 70 kertaa 45 henkilölle.
Näiden lukujen takana on ihmisiä, jotka ovat löytäneet arkeensa sisältöä, seuraa ja merkityksellisyyttä. Yksinäisyys vähenee, kun on paikka, johon mennä, ja ihmisiä, jotka huomaavat, jos joku jää pois. Osa osallistujista rohkaistuu mukaan muuhunkin toimintaan, ja osa siirtyy myöhemmin itse vapaaehtoiseksi.
OLKA-toiminnassa vapaaehtoiset kohtaavat potilaita ja läheisiä sairaalassa ja sotekeskuksissa. He tarjoavat kiireetöntä keskustelua, ohjausta ja vertaistukea tilanteissa, joissa ihminen voi olla huolissaan, epävarma tai yksin. Toimintaa on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa sekä Kiteellä, Outokummussa ja Nurmeksessa. Siun sote on tässä keskeinen yhteistyökumppani, jota ilman toiminta ei olisi mahdollista.
Vuonna 2025 OLKA-toiminnassa oli yli 19 000 kohtaamista sairaalassa ja sotekeskuksissa. Mukana oli 53 vapaaehtoista, jotka tekivät 487 vapaaehtoisvuoroa ja lähes 1000 tuntia vapaaehtoistyötä. Lisäksi järjestettiin 57 teemapäivää, joissa tuotiin tietoa järjestöistä ja niiden tarjoamasta tuesta lähelle ihmisiä.
Tämä on sellaista tukea, jota ei voi mitata vain euroissa. Potilas tai läheinen saa tietoa, mutta tulee myös kohdatuksi inhimillisesti. Joku kuuntelee. Joku neuvoo eteenpäin. Joku kertoo, että saman kokeneita on muitakin ja tukea on saatavilla. OLKA-toimintaan olemme hakemassa pysyvää rahoitusta.
Digineuvonnassa autamme ihmisiä käyttämään digilaitteita, verkkopalveluja ja hoitamaan arjen asioita. Neuvonta on maksutonta ja kasvokkaista. Sitä tehdään Joensuun seudulla ja eri puolilla Pohjois-Karjalaa kohtaamispaikoissa, tapahtumissa, ryhmissä ja yhdistysten omissa toiminnoissa.
Vuonna 2025 digineuvontakertoja kohtaamispaikoissa oli 777. Lisäksi digitukea vietiin jalkautuvasti tapahtumiin ja ryhmiin useissa eri kunnissa ja toimintaympäristöissä.
Digineuvonnan merkitys kasvaa koko ajan. Yhä useampi arjen asia edellyttää digipalvelujen käyttöä, mutta kaikilla ei ole siihen tarvittavia laitteita, taitoja tai rohkeutta. Kun ihminen saa apua, hän pystyy hoitamaan omia asioitaan itsenäisemmin. Samalla vahvistuu kokemus siitä, että yhteiskunta ei sulje ulkopuolelle niitä, joille digitaalisuus ei ole itsestäänselvyys.
Tähän kokonaisuuteen liittyy myös Lähellä.fi-palvelun tuki. Autamme maakunnan yhdistyksiä ilmoittamaan toiminnastaan Lähellä.fi-palvelussa, jotta alueen asukkaat löytäisivät arkeensa toimintaa, tukea, vertaistukea ja vapaaehtoistehtäviä. Samalla palvelu auttaa ammattilaisia löytämään järjestöjen toimintaa palveluohjauksen tueksi. Kun tieto järjestöjen toiminnasta on löydettävissä yhdestä paikasta, ihmisiä on helpompi ohjata oikean tuen ja toiminnan äärelle.
Vuonna 2025 Lähellä.fi-kokonaisuudessa oli mukana yli 600 pohjoiskarjalaisen yhdistyksen toimintaa, palveluun julkaistiin yli 1300 toimintailmoitusta ja yhdistyksille annettiin yksilöllistä neuvontaa palvelun käyttöön keskimäärin 35 kertaa kuukaudessa. Uutiskirjettä tilasi noin 1800 henkilöä. Nämä luvut kuvaavat osaltaan sitä, miten järjestöjen tekemä työ saadaan näkyviin ja saavutettavaksi myös niille ihmisille ja ammattilaisille, jotka eivät vielä tunne paikallista järjestökenttää.
Järjestämme myös tilaisuuksia ja keskusteluja, joissa ihmiset voivat kertoa kokemuksistaan, saada tietoa palveluista ja tuoda esiin arjen havaintoja. Välitämme tätä tietoa eteenpäin muun muassa hyvinvointialueelle ja kuntiin, joiden järjestöilloissa kierrämme aktiivisesti. Vastaamme myös Pohjois-Karjalan maakunnan järjestökyselyn laadinnasta ja tuomme tuloksia alueen eri toimijoiden tietoon ja toiminnan ja päätöksenteon tueksi, että yhdistysten ääni tulisi siellä esille yhteisesti. Lisäksi mahdollistamme tilojemme maksuttoman koulutus- ja kokouskäytön vapaaehtoisesti toimiville yhdistyksille Joensuun kaupungin avustuksella.
Vuonna 2025 järjestimme 7 asukasfoorumia ja tilaisuutta, joissa kertyi noin 180 kohtaamista osallistujien kanssa. Tilojamme hyödynsi 31 yhdistystä, ja tiloja käytettiin 180 kertaa. Lisäksi olimme mukana laajasti muissa yleisötilaisuuksissa, koulutuksissa ja esittelyissä, joissa syntyi satoja kohtaamisia.
Sanna Heinonen
toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry