Siun soten avoin eettinen foorumi pohti mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat jääneet varjoon pandemia-aikana.
Yhdistäväksi teemaksi nousi yksinäisyys. Yksinäisyyden kokemus yhdistää lapsia ja nuoria, työikäisiä ja ikääntyviä Suomessa tavalla, joka on sekä terveysriski että monien tulevaisuutta kaventava tekijä.
Professori Niina Junttila puhuu kutistuneesta elämästä. Elämän kutistumisen tunnistaa moni pitkäaikaistyötön ilman pandemiaakin, mutta pandemia-aikana kaikenikäisten yksinäisyys on lisääntynyt. Uudessa Eläkeliiton + 60 barometrissa viidesosa ikääntyvistä kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen. Lasten ja nuorten kokeman yksinäisyyden tiedetään vaikuttavan negatiivisesti pitkälle aikuisikään, monilla koko elämän ajan.
Maakunnan toimijoiden yhteistyönä toteuttama Kysy nuorilta yksinäisyydestä -kampanjan tarkoituksena on käsitellä yksinäisyyden teemaa yhdessä nuorten kanssa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten yksinäisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, vähentää stigmaa, tuottaa vertaistietoa ja helpottaa nuorten yksinäisyyttä. Kampanjaan liittyen on käynnissä kysely, johon on vastannut tähän mennessä 140, pääosin yläkouluikäistä nuorta. Nuorten mukaan yksinäisyyttä nähdään ja koetaan enimmäkseen koulussa.
Moni ammattiryhmä kokee suoranaista nääntymystä pandemian tuloksena. Terveydenhuollon ja sosiaalialan kasvaneiden työpaineiden lisäksi mm. opettajien työ on muuttunut vaativammaksi ja vaikeammaksi. Voimavarat ja mahdollisuudet vaikuttaa lasten ja nuorten kokemaan yksinäisyyteen nähdään rajalliseksi.
Järjestöasiain neuvottelukunnan Janen puitteissa järjestimme vuosia sitten tapahtuman, jossa koulujen rehtorit ja yhdistysväki pohtivat, miten yhdistysten toiminta näkyisi paremmin kouluilla. Miten kynnys madaltuisi ja lapset ja nuoret löytäisivät erilaisia yhteisöjä ja tekemisen paikkoja arkeensa. Osalle lapsista sopii liikunnallinen ja toiminnallinen yhdessä olo, osa voisi kiinnostua luonnon tarkkailemisesta, rauhallisesta yhdessäolosta. Lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentäminen edellyttää yhteistyötä ajassa, jossa mikään taho yksin ei pysty ratkaisemaan isoja haasteita.
Yksinäisyys ei vähene tuomalla yksinäisiä yhteen. Se vähenee kaikenikäisten kohdalla edistämällä luontevia kohtaamisia arjessa. Ketään ei tarvitse osoitella eikä leimata. Yksinäisyys on myrkkyä aivoille ja tuhoisaa terveydelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on käynnissä tärkeä Kukaan ei jää yksin -kampanja. Siun sotea, kuntia, järjestökenttää ja seurakuntia yhdistävä yhteinen teema tulevalle hyvinvointialueelle voisi olla yksinäisyyden vähentäminen. Paremman hyvinvoinnin ja terveyden saavuttamiseksi!
Elina Pajula
toiminnnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Karjalaisen kolumnina 10.9.2021
