Yhdistyskenttä sote-ammattilaisen ja asiakkaan tukena

Tervetuloa Yhdistyskenttä ammattilaisen ja asiakkaan tukena -verkkokurssille!

Tämä verkkokurssi on suunnattu Sinulle, joka haluat lisätä tietämystäsi oman alueesi yhdistys- ja järjestötoiminnasta. Tämän kurssin käytyäsi osaamisesi yhdistys-/järjestötoiminnasta lisääntyy, asiakasohjauksesi yhdistyksien suuntaan monipuolistuu ja helpottuu. Saat apua asiakastyöhön ja ohjaukseen.

Koulutuksen tavoite:

  • Hahmotat järjestöjen toiminta-periaatteet.
  • Tiedät, mistä löydät tietoa järjestöjen toiminnasta.
  • Tiedät, millaista toimintaa järjestöissä on.
  • Pystyt ohjaamaan asiakastasi monipuolisemmin.
  • Sote-ammattilaisten ja järjestöjen yhteistyö lisääntyy ja vahvistuu.

1. Johdanto

Tervetuloa tutustumaan Pohjois-Karjalan yhdistystoimintaan!

Siun soten ja yhdistysten toimijoiden välinen yhteistyö parantaa parhaimmillaan alueen asukkaiden hyvinvointia ja samalla keventää niin sote-ammattilaisten kuin yhdistysaktiivien työtä. Parhaimmillaan yhteistyö on sitä, että sote-ammattilainen voi kantaa vähemmän huolta potilaasta tai asiakkaasta, kun yhdistystoimintaan mukaan lähteminen vastaa osaan ihmisen tarpeista. Näin ammattilaisella on aikaa keskittyä juuri siihen mikä on hänen erityisosaamistaan. Ja samalla tavalla yhdistyksissä voidaan toteuttaa juuri sitä omaa tehtävää ihmisten kanssa.

Käytännön työssä käytetään usein rinnakkain termejä järjestö, kolmas sektori ja yhdistys. Näillä termeillä on kuitenkin eroa. Järjestöillä ja kolmannella sektorilla tarkoitetaan usein kentän laajempaa kokonaisuutta ja yhdistystoiminnalla pienimuotoisempaa yksittäisten ja paikallisten toimijoiden tekemää työtä. Tässä koulutuksessa keskitytään käytännön tekemiseen ja arjen yhteistyöhön, joka usein koskettaa nimenomaan paikallista tekemistä. Siksi tässä kokonaisuudessa puhutaan yhdistystoiminnasta. (Puheessa termejä usein käytetään ja voi käyttää sekaisin.)

Yhdistystoiminta on hyvin moninaista, se voi olla yhteistä leipomista, poliittista vaikuttamista, toisen sairastuneet tukemista tai vaikka kadonneen muistisairaan etsimistä. Tai melkein vaikka mitä ihmisten arkeen vaikuttavaa toimintaa. Yhteistä yhdistystoiminnalle on kuitenkin se, että se on lähellä ihmistä. ​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

ARMI -Arjen yhteisöllisyys mielen hyvinvoinnin tukena -hanke

Tämä kurssi on tehty osana ARMI – Arjen yhteisöllisyys mielen hyvinvoinnin tukena -hankkeen toimintaa. Hankkeen hallinnoija on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja osatoteuttajina hankkeessa ovat Kotikartanoyhdistys ry ja Siun sote. Hanke on kaksivuotinen (2021 – 2022) ja sen tärkeimmät tavoitteet ovat lisätä ihmisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mielen hyvinvointia vahvistamalla kuntien, Siun soten, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyötä. Hankkeen päärahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriö.

Pohdintatehtävä

Pohdi hetki alla olevia kysymyksiä lukemasi ja omaan kokemuksesi perusteella:

​​​Oletko itse toiminut jossain yhdistyksessä?
Oletko tehnyt työssäsi yhteistyötä jonkin yhdistyksen kanssa?


2. Kokemuksia yhdistystoiminnasta

Pohjois-Karjalassa on jo pitkään tehty yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Meillä onkin jo monia ammattilaisia, joilla on käytännön kokemusta yhteistyön tekemisestä. Tässä alla olevalla videolla muutama heistä kertoo ajatuksiaan. Videolla kuuluu vahvasti myös kuntalaisten ääni. ​​​​​​

Katso seuraavaksi video Ajatuksia yhdistys- ja järjestötoiminnasta:

Pohdintatehtävä

​​​​​​​​​​Mitä uusia näkökulmia sait videolta?
Miten yhteistyö voisi hyödyttää asiakastasi?
Miten yhteistyö voisi helpottaa sinun työtäsi?


3. Erilaisia yhdistyksiä

Yhdistysten toiminta voi olla monenlaista. Tässä osiossa kerrotaan, millaisia yhdistyksiä Pohjois-Karjalassa on sekä käydään läpi yhdistystoiminnan eri näkökulmia ja muotoja. Osiossa esitellään lisäksi erilaisia yhteistyön tapoja, joiden kautta Siun soten ja yhdistysten toimijat voivat yhdessä edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Katso seuraavaksi videoluento Lisää mielen hyvinvointia arkeen:

Pohdintatehtävä

Pohdi hetki alla olevia kysymyksiä katsomasi ja omaan kokemuksesi perusteella:

​​​Miten yhteistyö yhdistysten kanssa on hyödyttänyt tai voi hyödyttää sinun työtäsi?
Millaisen tavan tehdä yhteistyötä voisit ottaa osaksi työtäsi? Muista, että työn arjessa näiden muutosten ei tarvitse olla suuria.
Millaista tukea tarvitset, jotta yhteistyö voi sujua arjen työssä?


4. Esimerkkitarinoita yhdistys- ja järjestötoiminnasta

Alla olevien kuvien kautta voit tutustua viiden ihmisen tarinaan ja siihen, miten yhdistystoiminta on vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten he toimivat yhdistyksissä. Voit valita henkilön, jonka tilanne on lähinnä tekemääsi työtä. Voit toki myös katsoa läpi kaikki tarinat.

Tutustuttavana ovat omaishoitaja Veeran tarina, eläkeläisen Mairen tarina, nuoren Eetun tarina sekä kokemusasiantuntija Jaakon tarina. Lue tarinat alta klikkaamalla kuvat suuremmaksi.

Omaishoitaja Veera.
Eläkeläinen Maire.
Syrjäytymisvaarassa oleva nuori Eetu.
Kokemusasiantuntija Jaakko.

Pohdintatehtävä

Pohdi hetki alla olevia kysymyksiä lukemasi ja omaan kokemuksesi perusteella:

Mitä tunteita sarjakuvan henkilö kokee tarinan varrella?
Miten hän löytää avun pariin?
Onko sillä merkitystä, että apua saa juuri yhdistyksestä? Millaisia muita palveluita henkilölle olisi tarjolla?
Miten eri tuen muodot tukevat toisiaan?


5. Yhdistysihmisten moninaiset roolit?

Yhdistystoiminnan laajuutta ja monipuolisuutta kuvaa monien muiden seikkojen lisäksi se, että tapoja toimia on hyvin monenlaisia. Alla on kuvattu erilaisia tapoja toimia yhdistyksissä. Haasteen selkeälle kuvaukselle luo se, että toiminta on aina tekijänsä näköistä ja se suunnitellaan jokaiselle kohderyhmälle ja jokaiseen tilanteeseen tarkoituksenmukaiseksi.

Toisaalta juuri tämä on yhdistystoiminnan vahvuus. Toiminta on monipuolista, moninaista ja kohderyhmää lähellä olevaa. Kaikki tämä kasvattaa avuntarvitsijoiden ja koko yhteisön palautumiskykyä, eli resilienssi​​​​​​​​​​​​​​ä.

Palkattu henkilöstö

Osassa yhdistyksistä toimii palkattua henkilöstöä ja heidän tehtävänsä voivat olla hyvin monipuolisia. Jokaisella työntekijällä on myös oma työnkuva, joka määrittelee mitä tehtäviä hän yhdistyksessä tekee. Alla olevassa kuvassa on kerrottu yhdistyksen työntekijän työnkuvaan mahdollisesti liittyviä asioita ja muita työn tekemiseen liittyviä seikkoja. ​​​​​​​​​​​​​​

Kohderyhmätyö

Työntekijä voi ohjata, neuvoa ja tukea erilaisia ryhmiä tai yksilöitä. Tällöin toiminnalla on ammatilliset tavoitteet

Vapaaehtoistyön johtaminen

Työntekijä voi rekrytoida, kouluttaa ja tukea toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia.

Erityisasiantuntijuus

Työntekijä voi olla yhdistyksen toimialan erityisasiantuntija. Hänellä on teoreettista osaamista ja kohderyhmän haasteiden tuntemusta.

Kehittämistyö

Työntekijän toimenkuvaan voi kuulua kehittämistyötä, jota tehdään yhteistyössä kohderyhmän ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Ammatillinen koulutus tehtävään

Työntekijällä on ammatillinen koulutus osaamisalaansa tai hän on pätevöitynyt tehtävään muuta kautta. Usein yhdistyksen arvot ohjaavat toimintaa ja henkilöstö on sitoutunut niihin.

Vapaaehtoiset

Yhdistysten vapaaehtoiset ovat niiden toiminnan selkäranka. Vapaaehtoistoiminnalle tyypillistä on se, että toimintaa ei tehdä auttaja – autettava asetelmasta, vaan usein kaikki mukana olevat saavat toiminnasta iloa ja hyvinvointia. Jokainen vapaaehtoinen on erilainen, siksi selkeää kuvaa vapaaehtoisesta onkin vaikea tehdä. Lisäksi jokainen yhdistys on erilainen ja niissä on erilaisia tapoja toimia. Alla olevaan kuvaan on kuitenkin kerätty seikkoja, jotka kuvaavat yhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten toimintaa ja toiminnan reunaehtoja. ​​​​​​​

Kohderyhmätyö

Vertaistoiminnassa saman kokenut henkilö tukee muita samassa tilanteessa olevia. Vertaistoimintaa voidaan toteuttaa mm. yksilö- tai ryhmätoimintana, livenä, etänä, puhelimessa tai chatissa.

Kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntija on tietyn sairauden tai elämäntilanteen kokenut henkilö, joka on saanut koulutuksen kokemuksistaan kertomiseen.
Kokemusasiantuntijoita voi hyödyntää mm. opetustilanteissa, toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lyhyitä ja pitkiä vapaaehtoistehtäviä

Vapaaehtoinen voi olla mukana toiminnassa kerran tai useita vuosia. Hän voi halutessaan vaihtaa tehtävää tai yhdistystä jonka puitteissa toimii.

Koulutettuja vapaaehtoisia

Ammatillinen osaaminen on harvoin edellytys vapaaehtoistoimintaan.
Vapaaehtoiset saavat koulutusta ja perehdytystä valitsemaansa tehtävään. Koulutuksen ja perehdytyksen kesto riippuu tehtävästä, jota vapaaehtoinen on aloittamassa.

Motivaationa halu auttaa

Vapaaehtoistoiminta tehdään ilman palkkaa. Yleisimmät motivaatiot vapaaehtoistoimintaan ovat tarve kemiseen, ryhmän kaipuu ja halu auttaa ja kokeilla.

Täydentävää tukea

Vapaaehtoistoimintaa tehdään vuositasolla noin 170 000 htv:n edestä ja sen arvoksi on laskettu noin 3 miljardia.


6. Miten löydän paikalliset yhdistykset?

Yhdistysten toiminta eroaa paikallisesti suurestikin. Siksi on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on tietoa juuri oman alueensa yhdistysten toiminnasta. Yhdistykset ilmoittavat toiminnastaan usein paikallislehdissä järjestöpalstalla sekä nettisivuillaan. Lisäksi paikalliset some-kanavat ovat hyviä paikkoja etsiä yhdistysten toimintaa. Tieto leviää hyvin myös ihmiseltä ihmiselle, ns. puskaradion kautta. Järjestöverkostoissa kannattaa myös olla mukana, näin voi kuulla mitä yhdistyksissä ollaan kehittämässä ja myös osallistua toiminnan suunnitteluun.​​​​​​​

Yksi yhtenäinen ja helppo paikka, josta tietoa voi löytää on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ylläpitämä Jelli.fi-palvelu. Sieltä voit löytää yhdistysten toimintaa paikkakunnittain ja toiminnoittain. Tutustu lisäksi valtakunnallisiin järjestöihimme oikealla olevien linkkien kautta. 

Selvitämme myös yhteistyössä Siun soten kanssa mahdollisuuksia, että löytäisitte jatkossa tietoa yhdistysten toiminnasta käytössänne olevalta digitaaliselta alustalta.

ARMI-hanke järjestää syksyllä 2021 paikallisia koulutuksia, joissa esitellään alueiden yhdistystoimintaa ja pohditaan uusia ja vanhoja yhteistyön muotoja. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Linkkejä valtakunnallisiin järjestöihin

Jelli – Pohjois-Karjalan terveys- ja potilasyhdistykset
Jelli.fi -Tietoa Pohjois-Karjalan yhdistyksistä
Tukinet.net -Toimijat
Kansalaisyhteiskunta -Järjestöhakemisto

Pohdintatehtävä

Pohdi hetki alla olevia kysymyksiä lukemasi ja omaan kokemuksesi perusteella:

​​​Minkälaisille ihmisille ajattelet yhdistyksissä toimimisen sopivan?​​​​​​​
Mitä yhteistä ammattilaisten antamalla ja yhdistysten vapaaehtoisten antamalla tuella on? Mitä eroa?
Miten voisit viestiä omasta työstäsi yhdistys-verkostossa?


7. Miten ohjaan asiakkaan yhdistyksen toimintaan?

Muistathan aina, että yhdistysten toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista ja jokainen saa itse päättää mihin toimintaan jää mukaan. Osallistumista ei voida siis velvoittaa.

Asiakasohjaamisen lisäksi yhdistysten kanssa tehtävä työ voi olla:​​​​​​​​​​​​​​

  • Työntekijän jalkautumista yhdistyksen toimintaan esim. kertomaan omasta osaamisalasta ryhmätoimintoihin tai tapahtumii
  • Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä yhdessä
  • Yhteistä kehittämistä ja ajankohtaisisten haasteiden ratkaisua yhdessä
  • Kutsu yhdistystoimijoita jalkautumaan sotepalveluihin ja kertomaan toiminnasta

Yllä on ohjeistettu, miten löydät erilaisia yhdistyksiä ja yhteystietoja niihin. Asiakkaan ohjaaminen voi käytännön työssä tapahtua monella tavalla. Oikean tavan ratkaisee työntekijällä käytettävissä oleva aika sekä asiakkaan toimintakyky. Joskus asiakkaan omat voimavarat on vähissä ja kiinnostavaankin toimintaan on hankala lähteä mukaan. Mukaan lähtemistä voidaan kuitenkin helpottaa monilla keinoilla, yhdessä tehden.

​​​​​​​Vinkkejä asiakkaan ohjaamiseen yhdistyksen toimintaan

Alla olevassa kuvassa on muutamia ideoita asiakkaan ohjaamiseen yhdistyksen toimintaan.

Pohdintatehtävä

Pohdi hetki alla olevia kysymyksiä lukemasi ja omaan kokemuksesi perusteella:

Millaisissa tilanteissa sinun olisi hyvä ohjata ihminen yhdistysten pariin?
Millaisiin asiakkaidesi haasteisiin yhdistyksillä voisi olla annettavaa?
Missä teemoissa voisit itse tarjota osaamistasi yhdistyksille?


8. Muista nämä yhdistystoiminnasta

Yhdistystoimintaa on jossain muodossa kaikkialla Pohjois-Karjalassa.
Suomesta löytyy yhdistys kenen vain tueksi.
Yhdistyksen toimintaan ei voi velvottaa osallistumaan osana esimerkiksi kuntoutussuunnitelmaa.
Yhdistyksen toimintaan osallistuvien ei tarvitse liittyä yhdistyksen jäseneksi.
Yhdistyksessä toimiva voi olla samaan aikaan avun saaja ja tuen antaja.
Yhdistysten toiminta tukee kuntalaisten mielen hyvinvointia osana heidän arkeaan.
Yhdistysten toiminta tukee sote-ammattilaisen perustyötä.