Aikani Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen digineuvojana on saapumassa tiensä päähän. Työajastani valtaosa on koostunut päivystämisestä eri kohtaamispaikoissa pitkin kaupunkia. Kuten jonottamisessa harjautuneet asiakkaani tietävät, tarvetta matalan kynnyksen digineuvontapalveluille on riittänyt ruuhkaksi asti. Kiireestä huolimatta työ on ollut äärimmäisen palkitsevaa, mistä suurin kiitos kuuluu juuri asiakkaille.
Valtaosa päivystyksissä ratkottavista ongelmista on hyvin arkisia ja elämän suuressa mittakaavassa hidastetöyssyyn verrattavia. Mutta näen takapelistä myös ihmisiä, jotka ovat putoamassa kyydistä. Putoaminen ei kuitenkaan tapahdu rekan lavalta vaan pieninä rekan renkaista murentuvina palasina.
Digitalisaation saralla renkaita murentavaa kitkaa tuottavat ensisijaisesti tarjolla olevat laitteet ja palvelut. Väitän, että hyvin harvan universaalin statuksen saavuttaneen laitevalmistajan tai sovellusalustan ensisijaisena tavoitteena on tarjota kuluttajille mahdollisimman laadukas ja helppokäyttöinen tuote. Jos näin olisi, ei uuden puhelimen käyttöönotto vaatisi useiden käyttäjätunnusten luomista eikä somejen algoritmi syöttäisi meille tasaista dopamiinipiikkien ja mainoskylttien maisemaa.
Hidastetöyssyjä syntyy myös lähtökohtaisesti vilpittömistä tarkoitusperistä. Esimerkiksi EU:n Yleinen tietosuoja-asetus, eli GDPR, on pohjimmiltaan kannatettava mutta olettaa kuluttajilta löytyvän tarvittavaa osaamista ymmärtää evästeiden merkitystä nettisivujen niistä kysyessä. Kansainvälisten käytänteiden ansiosta saamme jokainen myös ”lukea” loputtomia rivejä käyttöehtoja ja tietoturvaselontekoja, puhumattakaan virallisen kuuloisista sähköposteista globaaleilta suuryrityksiltä, kun he omaa pientä pränttiään päättävät päivittää. Kansallista ylpeyttämme, eli keväistä Suomi.fi viestit -palvelun ensisijaisuuden käyttöönottoa, on sitäkin hyvin vaikea nähdä täytenä onnistumisena omien asiakkaitteni näkökulmasta, sillä moni kokee putoavansa pientareelle.
Digitalisaatio ei suinkaan ole ainut yhteiskunnallinen ilmiö, joka kitkaa aiheuttaa. Monet aikamme muutokset murentavat ihmisten osallisuuden tunnetta mutta myös vaikeuttavat vahinkojen minimoimisen eteen tehtyä arvokasta työtä.Yhteiskunnan renkaat tarvitsevat myös säännöllistä huoltamista. Kukaan ei voi tietää, mikä on se kriittinen massa poistunutta kumia, jonka jälkeen renkaissa on liikaa kulumaa seuraavaan jäiseen ylämäkeen. Kun yhteiskunnan renkaat eivät enää pidä.
Nyt AI:n aikakaudella ei ole kovin kaukaa haettua väittää, että seuraava globaali pandemia voi olla myös digitaalinen. Sellaisen saapuessa toivoisi alla olevan muutakin kuin vanteet.
Julius Jämsén
kirjoittaja toimi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä digineuvojana vuoden 2026 aikana