Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on julkaissut tilannekuvan palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyksiin ja kuntiin. Selvitys osoittaa, että palkkatukimuutos heikentää työllistämisen mahdollisuuksia, kaventaa palvelutarjontaa ja lisää painetta kunnille ja hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevän työn vähetessä. Tilannekuva on ensimmäinen systemaattinen koonti palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyskenttään.
Palkkatuki on ollut maakunnan yhdistyksille keskeinen voimavara ja työllistämisen väline erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Vuoden 2025 alusta palkkatuen hallinnointi siirtyi kunnille, mutta valtionosuuksia leikattiin 37 miljoonalla eurolla. Pohjois-Karjalan työllisyysalue keskeytti uusien palkkatukihakemusten käsittelyn helmikuussa 2025 määrärahojen loputtua. Yhdistysten toimintaedellytyksiä heikentävät samanaikaisesti myös valtionavustusten leikkaukset.
Tilannekuvasta käy ilmi, että Pohjois-Karjalan yhdistyksissä alkoi vuonna 2024 yhteensä 257 palkkatukityösuhdetta, vuonna 2025 enää 87. Palkkatuen päättymisen vaikutukset tulevat näkymään asteittain vuodesta 2025 eteenpäin.
Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely, johon vastasi 82 yhdistystä. Kohderyhmänä oli 116 palkkatukea vuosina 2024–2025 hakenutta yhdistystä, ja kyselyn vastausprosentti oli 71 %.
”Pelkästään kyselyyn vastanneiden yhdistysten osalta maakunnassa menetetään tänä vuonna arviolta 249 työpaikkaa. Tämä kasvattaa entisestään Pohjois-Karjalan synkkää työttömyystilastoa”, kertoo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Heinonen.
Suuria lukuja selittää se, että yhdistyksistä 77 % joutuu supistamaan toimintojaan ja 18 % lopettaa toimintansa kokonaan. Tämän seurauksena maakunnan ennaltaehkäisevä toiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut vähenevät. Yhdistysten merkittävimmän valtiollisen rahoittajan, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), avustukset kohdistuvat nekin ennaltaehkäisevään työhön. Palkkatuen loppumisen ja valtionavustusten leikkausten kerrannaisvaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin – esimerkiksi ikäihmisiin, pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, tukea tarvitseviin perheisiin ja maahanmuuttajiin. Kunnille ja hyvinvointialueelle tämä merkitsee kasvavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannusten siirtymistä julkiselle sektorille.
”Tilannekuvassa korostuu tarve vahvistaa yhdistysten toimintaedellytyksiä, turvata haavoittuvien ryhmien palvelut ja pienten kuntien elinvoima sekä kehittää korvaavia työllistämisen tukimuotoja yhteistyössä yhdistysten kanssa”, Heinonen toteaa.
Tilannekuvan on laatinut Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys keväällä ja kesällä 2025 osana selvityshanketta, joka toteutettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämän AKKE-rahoituksen (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen) ja Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuella.
Palkkatukiselvityshankkeen tulosten esittelydiat
Lisätietoja:
Sanna Heinonen
toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
0451373972
sanna.heinonen@pksotu.fi
