Yksi maahan muuttaneiden sujuvan kotoutumisen tekijöistä on aktiivinen osallistuminen omaan kotoutumisprosessiin. Maahan muuttaneiden halu olla osa pohjoiskarjalaista yhteisöä näkyy meidän työssämme esimerkiksi innostuksena päästää mukaan vapaaehtoistoimintaan ja työelämään.
Jokaisen kotoutumisprosessi sujuu eri tavalla. Jotkut sukeltavat kotoutumiseen nopeasti ja syvästi niin, että he oppivat kielen ja rakentavat verkostoja monipuolisesti kaikista haasteista huolimatta. Toisilla tämä kestää pitempään. Uuden kielen ja kulttuurin oppiminen sekä sosiaalisten verkostojen rakentaminen vaatii kotoutujalta valtavasti aikaa ja voimavaroja.
Havaintojeni ja oman kokemukseni mukaan täällä maahan muuttaneille on helppo saada apua paikalliselta asukkailta esimerkiksi kielen oppimisessa, kulttuuriin tutustumisessa ja muissa asioissa. Usein kysyminen riittää, että saa ystävällisen avun paikallisilta ihmisiltä. Kuitenkaan ei ole helppoa päästä osaksi yhteisöä aktiivisena toimijana.
Kunnat tekevät merkittävää ja kiitettävää työtä uusien tulijoiden kotoutumisen sujuvoittamiseksi. Kotoutumiskursseilla käyminen antaa hyvän lähtölaukauksen seuraaville kotoutumisen askeille niille, joilla on mahdollisuus saada tätä palvelua.
Kun täällä jo tehdään merkittävää työtä maahan muuttaneiden kotoutumisen eteen, olisi tärkeää ottaa seuraava askel, ettei työ valu hukkaan. Monet maahan muuttaneet, jotka ovat onnistuneesti aloittaneet kotoutumisensa Pohjois-Karjalassa, ovat joutuneet lähtemään muualle Suomeen mahdollisuuksien perässä esimerkiksi työn vuoksi. Maahan muuttaneet haluavat toimia osana tätä yhteiskuntaa ja tarvitsevat mahdollisuuden työllistyä, osallistua ja antaa takaisin yhteiskunnalle. Miten kotoutumisen kaksisuuntaisuus näkyy täällä nyt ja tulevaisuudessa?
Meaza Jember
Kirjoittaja toimii yhteisökehittäjänä KAKSIN-hankkeessa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä.
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin sanomalehti Karjalaisen Ihmisen asialla -kolumnisarjassa 12.10.2023.
