Järjestöt ovat yhteiskuntamme tärkeitä toimijoita, joiden panos hyvinvoinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä on korvaamaton. Ne tarjoavat tekemistä, apua ja tukea eri ryhmille, toimivat yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja ovat usein ensimmäisiä auttajia kriisitilanteissa. Järjestöjen toiminta ja autonomia ovat riippuvaisia riittävästä rahoituksesta, ja rahoituksen takaamisessa valtion rooli on ratkaisevan tärkeä.
Uudessa hallitusohjelmassa järjestöt on tunnustettu tärkeinä toimijoina muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hallitusohjelmassa luvataan valmistella ja toimeenpanna uusi kansalaisjärjestöstrategia, jonka yhtenä tavoitteena on muun muassa keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä säätelyä ja parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Toivottavasti maakuntien järjestöt pääsevät laajasti ja alusta saakka mukaan sen valmisteluun.
Samaan aikaan hallitusohjelmassa suunnitellaan rajuja leikkauksia järjestöjen avustuksiin. Esimerkiksi vuonna 2027 sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta on tarkoitus leikata yhteensä 100 miljoonaa euroa, mikä on neljäsosan vähennys nykyisestä rahoitustasosta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön alaisiin valtionavustuksiin suunnitellaan 125 miljoonan euron leikkauksia hallituskauden kuluessa.
Leikkaukset ovat vakava uhka järjestöjen toimintaedellytyksille. Suuret avustusten tason laskut näkyvät ja tuntuvat järjestöissä toiminnan merkittävänä kaventumisena, mikä puolestaan vaikuttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Samalla suuret leikkaukset sosiaaliturvaan ja hyvinvointialueille luovat lisää huono-osaisuutta heikentämällä sosiaali- ja terveyspalveluja ja lisäämällä köyhyyttä.
Nyt jos koskaan suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee kansalaisjärjestöjen panosta. Järjestöjen asemaa julkisen sektorin kumppaneina tulee vahvistaa, sillä järjestöjen työ on välttämätöntä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Toimivaa kumppanuutta edistävät esimerkiksi järjestöjen aktiivinen osallistaminen päätösten valmisteluun, yhteistyön edistäminen eri tasoilla ja järjestöjen toimintaresurssien turvaaminen.
Hallituksen tulee luoda oikeudenmukainen ja kestävä rahoitusympäristö, joka mahdollistaa jatkossakin järjestöjen hyvinvointia tuottavan matalan kynnyksen toiminnan. Järjestökentälle tarvitaan selkeät ja pitkäjänteiset rahoituslinjaukset, jotka luovat ennustettavuutta ja vakautta järjestöjen taloudelliseen toimintaan.
Sanna Heinonen
Kirjoittaja toimii toiminnanjohtajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä.
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys täyttää tänä vuonna 85 vuotta
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Sanomalehti Karjalaisen Ihmisen asialla kolumnisarjassa 18.7.2023.
