Järjestöihminen katselee tulevaisuuteen sekä luottavaisesti että huolestuneena.
Luottavaisesti siksi, että meillä on Pohjois-Karjalassa hieno järjestökenttä: toimijoita laidasta laitaan, liikunta-, kulttuuri, nuoriso- harrastus ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joista löytyy sekä vapaaehtoisten toimintaa että ammatillista osaamista. Järjestöjen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Venäjän tapahtumien yhteydessä on taas huomattu, että demokratian perusasia on hyvin toimiva kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset toimivat yhdessä; ei hallintoalamaisina vaan ihmisten yhteisöinä. Kun ihmiset antavat omaa aikaansa yhteiseksi hyväksi, luodaan yhteiskuntaan kiinteyttä ja edistetään turvallisuutta ja hyvinvointia.
Huolestuneena katson tulevaisuuteen, jossa eriarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunta polarisoituu. He, jotka liikkuvat, liikkuvat entistä monipuolisemmin. Aktiiviset kulttuurin käyttäjät harrastavat entistä enemmän. Kiireisten kiire pahenee, yksinäisten kokemukset tarpeettomuudestaan lisääntyvät. Pienituloisessa maakunnassa osa ihmisistä on erityisen haavoittuvassa asemassa elinkustannusten noustessa ja arki voi olla jatkuvaa selviytymiskamppailua.
Miten me vastaamme tähän. Miten pidämme kaikki mukana yhteiskunnassa, sillä eriarvoisuus luo epävakautta, nakertaa luottamusta ja luo rakenteellista pahoinvointia.
Hyvinvointialue haastaa meitä järjestöjä uudella tavalla, sillä se on avannut mahdollisuuksien ikkunan. Nyt on se aika, jolloin painopiste täytyy viimeinkin kohdistaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin ja ennalta ehkäisyyn. Se on järjestöjen erityisen vahvaa aluetta. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä se on kohtaamisten mahdollistamista, neuvonnan, vertaistuen, monenlaisen avun organisointia. Ihminen tarvitsee hyvin toimivia julkisia palveluja silloin kun on niiden aika. Muuna aikana ihminen tarvitsee kohtaamisia, mielekästä tekemistä ja merkitystä elämälleen.
Eduskuntavaalien alla on tärkeä puhua järjestöjen toimintaedellytyksistä, erityisesti rahoituksesta. Me maakuntien järjestöt vaikutamme aktiivisesti, jotta valtionavustuksia riittäisi myös alueelliseen toimintaan. Samalla toivomme, että hyvinvointialueilla ja kunnissa muistetaan, miten pienilläkin avustuksilla voidaan tukea merkittävää ja vaikuttavaa järjestötyötä!
Elina Pajula
kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtajana.
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry täyttää tänä vuonna 85 vuotta
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 24.1.2023 Ihmisen asialla -kolumnisarjassa
