Työskentelen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAIKU -hankkeessa työhönvalmentajana oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Työtäni on tutustua asiakkaaseen ja löytää mahdollisuuksia edetä opintoihin tai palkkatyöhön.
Hyvällä motivaatiolla ja innolla tehdä työtä pääsee jo alkuun, mutta useimmiten palkkatyön saavuttamisessa tarvitaan ihan perusasioita, kuten ansioluettelo ja taitoa tehdä hyvä hakemus. Joudumme välillä miettimään myös kinkkisiä tilanteita, kuten sitä, voiko löytää työtä, jos ei osaa kirjoittaa tai lukea? Entäpä kuinka hakea tietoa netistä, täyttää sähköinen hakemus, jos ei osaa käyttää tietokonetta? Missä voin opiskella suomen kieltä lisää kotoutumisajan jälkeen, jos tarvitsen enemmän?
Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus työpaikalla yhteistyössä työnantajan kanssa on ollut lupaava väline auttamaan työn ja työntekijän välisessä kommunikaatiossa.
Työelämälähtöisen suomen kielen opettaja on asiakkaan kanssa työpaikalla yhden tunnin viikossa. Ennen sitä opettaja havainnoi, millaista kieltä tarvitaan työn suorittamisessa. Työnantaja ja työyhteisö ovat tärkeä osa palvelua sillä ne tukevat oppimista ja kannustavat onnistumaan. Lisäksi oppimiseen kuuluu itsenäistä työskentelyä, kuten puheharjoittelua (työyhteisön kanssa), tehtäviä, tai kotitehtäviä tarvittaessa. Tähän asti kokemukset palvelusta ovat olleet positiivisia ja kannustavia. Palvelulla on voitu edistää asiakkaiden työllisyyttä ja myös työnantajat ovat kokeneet saaneensa tukea ja tietoa palvelun mukana. Työelämälähtöisellä suomen kielen valmennuksella voidaan tukea hyvin myös oppisopimuskoulutuksessa olevia asiakkaita selviytymään paremmin tiukasta opiskelun ja työelämän yhdistelmästä, sekä opintotehtävien sisällön tuottamisesta ja selviytymisestä verkko-oppimisympäristössä.
Toteutus vaatii paljon valmistelutyötä. Suomen kielen opettaja valmistelee monipuolisesti oppimistehtäviä, sanastoja ja harjoituksia. Materiaali ei rajoitu tiettyyn ammattiin, vaan kaikki ammatit ja työpaikkojen monimuotoisuus tuovat materiaalin laatimiseen omat haasteensakin. Yrityksen apu on korvaamatonta, kun voidaan käyttää esimerkiksi valmista, työhön liittyvää perehdytysmateriaalia.
Työhönvalmentaja tekee työtä yhdessä asiakkaan kanssa, jotta löytyisi näitä tilaisuuksia päästä työskentelemään työpaikoille. Laaditaan työnhaulle ajanmukaiset asiakirjat, tehdään hakemuksia, valmistaudutaan haastatteluun. Työhönvalmentaja auttaa asiakkaita löytämään verkostoja ja tutustumaan mahdollisiin työnantajiin.
Vaikka palvelu itsessään tuntuu sujuvan ammattitaitoisten suomen kielen opettajien ansiosta kuin itsestään, on taustalla paljon tehtävää, jotta kokonaisuus toimii. Sitoutuneista asiakkaista ei ole ollut pulaa, ja siksi joskus kysymys asiakkaalta ”miksi minä en pääse töihin” jättää työhönvalmentajankin sanattomaksi kaiken työn ja yrityksen keskellä. Silti koen työni palkitsevaksi monella tasolla.
Vuokko Palkovaara
Kirjoittaja toimii työhönvalmentajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kaiku-projektissa. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys täyttää 3.10.2018 80-vuotta. Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 29.9.2018.
