Digiosallisuutta kehittämässä

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkeen, myös järjestöjen toimintaan. Järjestö 2.0. Pohjois-Karjala -hankkeessa digiosion tehtävänä on edistää järjestöjen ja sitä kautta kansalaisten digiosallisuutta. Miten tähän on kolmen vuoden aikana käytännössä tartuttu?

Hankkeen digikehittämisessä on kolme käytännönläheistä kärkeä.

  1. Digiraadit. Digiraadeilla kiinnitetään huomiota design for all -periaatteeseen ja kaikkien kansalaisten oikeuteen pystyä käyttämään digilaitteita ja sähköisiä palveluita. Digiraateja on järjestetty eri yhdistysten toimintaryhmille tai yksittäisten henkilöiden kanssa. Esimerkkejä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyistä raadeista löytyy Järjestötietopalvelu Jellistä Digiraati -sivulta. Raadeilla on tuotu esiin näkökulmia mm. saavutettavuudesta, uusista digilaitteista, digineuvonnasta ja sähköisistä palveluista.

  2. Digityöryhmä. Hankkeessa on koottu digityöryhmä digitalisaatioon liittyvistä toimijoista, kuten oppilaitoksista, järjestöistä ja hankkeista. Ryhmän yhteinen tavoite on digituen edistäminen. Järjestö 2.0. hankkeessa kirjoitetiin järjestöosuus Digi-ja väestötietoviraston koordinoimaan ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton hallinnoimaan digituen pilottihankkeeseen. Digityöryhmä ja Digimpi Pohjois-Karjala -hankkeen verkosto ovat olleet pohjana Pohjois-Karjalan alueelliselle digituen verkostolle.

  3. Digikaverit. Hankkeessa kehitettiin puitteet järjestöjen vapaaehtoisten antamaan digineuvontaan. Digikaverit toteuttavat käytännössä digiosallisuuden edistämistä. Kontiolahdelle oli täksi kevääksi suunnitteilla vapaaehtoisen antama digikoulutuksien sarja, joka peruuntui vallitsevassa tilanteessa. Digikaveritoiminnan suuntaviivoihin voi tutustua Järjestötietopalvelu Jellin Digikaveri -sivulla.

Järjestötietopalvelu Jelli on Pohjois-Karjalan yhdistysten käyttämä tietoalusta, joten Järjestö 2.0. -hankkeessa kehitetyt sisällöt löytyvät luonnollisesti sieltä. Jelliin on rakennettu Digikehittäminen yhdistyksissä sivusto, jonne on tehty sisältöjä esimerkiksi ilmaisista toimisto- ja hyötyohjelmista ja tuotettu tietoa saavutettavuudesta. Loppuvuoden aikana Pohjois-Karjalan järjestöille tarjotaan saavutettavuusinfoja, joissa kerrotaan järjestöjä koskevista velvollisuuksista ja käytännön toimista saavutettavuuden edistämiseksi. On vaikeaa sanoa, missä vaiheessa järjestöt ovat nyt esimerkiksi saavutettavuusvaatimusten toteuttamisessa. Kokonaiskuva järjestöjen digitalisaation tasosta puuttuu ja sellainen olisi hyvä muodostaa koko Suomen osalta. Järjestöjen olisi tärkeää seurata sekä valtakunnallista että maakunnallista digikehittämistä ja olla siinä osallisina.

Digitalisaation eri puoliin on otettu hankkeessa kantaa mielipide- ja blogikirjoituksilla. Tapahtumissa on tavattu ihmisiä ja keskusteltu digitalisaatioon liittyvistä asioista. Monet kansalaiset ovat ilmaisseet huolensa omasta tai läheistensä digisyrjäytymisestä. Digitalisaation haasteita eri ryhmien kohdalla on käsitelty Digiosaamisen tasot -esityksessä. Siinä kuvataan erilaisten henkilökuvien ja osaamistasojen kautta, mitä ongelmia digitaalisten palveluiden ja ohjelmien käyttöön liittyy ja mistä niihin voi saada digitukea Pohjois-Karjalan alueella.

Digiosallisuuden toteutumiseksi tarvitaan monta osatekijää. Tarvitaan helppokäyttöisiä laitteita ja tukea laitteiden hankintaan, sekä rahallista että teknistä. Tarvitaan osaamista laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Tarvitaan maksutonta digitukea osaamisen kasvattamiseen. Kaiken perustaksi tarvitaan asuinpaikasta riippumattomat toimivat yhteydet.

Korona pakotti järjestöt digiloikkaan ja ottamaan etäalustat nopeasti haltuun. Järjestöjen ryhmät, vertaistuki, keskusteluapu ja kokoukset siirtyivät verkkoon. Tämä on lisännyt osattomuutta digilaitteita käyttämättömien kansalaisten keskuudessa. Hankkeessa koottiin koronatilanteen alkaessa järjestöjen antamaa etädigitukea yhteiseen esitteeseen, jota jaettiin verkon lisäksi myös kauppojen ilmoitustauluille. Puhelimitse tai sähköpostitse annettu etädigituki ei tunnu tavoittavan asiakkaita samalla tavoin kuin lähituki. Hyötyäkseen etädigituesta asiakkaalla tulisi jo valmiiksi olla melko hyvät digitaidot, sillä niitä on vaikea opetella alkeista lähtien poikkeusaikana. Sekä järjestöjen että omien digitaitojen kehittäminen onkin varautumista samalla tavalla, kuin kotivara kaapissa.

Minna Tuuva
kirjoittaja toimii järjestökehittäjänä Järjestö 2.0 -hankkeen digiosiossa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.